Clara Schumann

Lähteh Wikipedii
Clara Schumann
Portriettu
Roindunimi: germ. Clara Josephine Wieck
Ammatti: пианистка, композитор, musiikkipedagogi
Rodivui: 13. syvyskuudu 1819(1819-09-13)[1][2][3][4][5][6][7][8][9][10][11]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 20. oraskuudu 1896(1896-05-20)[1][2][3][4][5][6][7][8][9][11] (76 года)
Kuolendukohtu:
Tuatto: Friedrich Wieck[d][12]
Muamo: Mariane Bargiel[d][12]
Ukko / akku: Robert Schumann[d]
Lapset: Eugenie Schumann[d], Felix Schumann[d], Julie Schumann[d], Marie Schumann[d], Ferdinand Schumann[d] и Elise Schumann[d]
Nimikirjutus: Clara-schumann-signatur.png

Clara Schumann (13. syvyskuudu 181920. oraskuudu 1896) on nygoi eniten kuulužu romantiellizen säveldäjän Robert Schumannan akkannu da säveldäjän Johannes Brahmsan auttajannu da muuzannu, ga häi oli iče klassillizen muuzikan tiähti, pianistu da säveldäi. Schumann vaikutti monih säveldäjoih dä heijän muuzikkoih yli kuuzi vuozikymmendy kestänyön ruadokarjeran aigannu. Häi oli yksi 1800-luvun kunnivoitetuimis pianistois.

Clara Josephine Wieck rodivui vuonnu 1819 Leipzigas, Germuanies. Hänen tuatto oli kunnivonhimoine aijoi taidoloi ozutannuttu tytärdy kohtah, da sai händy soittamah pitkii čuassuloi monii eri instrumentoi. Čuudolapsi keirdi ozuttelemah Jeuropan ymbäri jo 11- vuvven igähizenny. Säveldäjät Franz Liszt da Frédéric Chopin tuldih kuundelemah hänen soittuo, Schumann oli muga nerokas virtuozu, što 18- vuvven igähizenny hänen konsertoil oli jo suurii rahvahii. Silloi häi sežo meni miehele Robert Schumannanke.

Clara Schumann säveldi, ozutelli da sai suurdu kunnivoitustu, kuduadu muut naizet silloi ei voidu suaja. Häi algoi sežo opastua pianinonsoittuo Frankfurtan Hoch-konservatouries, mis häi innostui kui opastuijoi muga i ammatillizii muzikantoi. Jälgimäzen konsertan häi pidi 76- vuvven igähizenny.

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Nationalbibliothek D., Berlin S. z., Staatsbibliothek B., Nationalbibliothek Ö. Record #11861164X Проверено 26 апреля 2014. Citaciihaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q36578” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Citaciihaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q36578” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Citaciihaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q36578” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. 2,0 2,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  3. 3,0 3,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  4. 4,0 4,1 Find a Grave Проверено 9 октября 2017.
  5. 5,0 5,1 International Music Score Library Project Проверено 9 октября 2017.
  6. 6,0 6,1 Discogs Проверено 9 октября 2017.
  7. 7,0 7,1 FemBio Проверено 9 октября 2017.
  8. 8,0 8,1 Энциклопедия Брокгауз
  9. 9,0 9,1 http://autority.nkp.cz/ Проверено 23 ноября 2019.
  10. Store norske leksikon — 1978.
  11. 11,0 11,1 http://roglo.eu/roglo
  12. 12,0 12,1 Deutsche BiographieBayerische Staatsbibliothek, Historische Kommission bei der Bayerischen Akademie der Wissenschaften. Проверено 22 января 2022.