Darja Karpova

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Darja Karpova
Ammatti: актриса, poliitiekku
Rodivui: 19. kevätkuudu 1914(1914-03-19)
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 1. pakkaskuudu 2003(2003-01-01) (88 года)
Kuolendukohtu:

Darja Karpova (1914-2003) on kuulužu karjalaine artistu, kudai monien vuozien aigah ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras. Darja Karpova on Ven’an rahvahalline artistu, Petroskoin kunnivoittu eläi, Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston deputuattu, Ven’an teatruyhtistyksen Karjalan ozaston enzimäine piälikkö.

Eloksentaival[Kohendele | Kohendele tekstua]

Darja Karpova rodiihes 19. kevätkuudu vuvvennu 1914 Anuksen gubernien Petrovskoin ujezdan (nygöine Suojärven piiri) Sovdozero-kyläs karjalazien muanruadajien perehes. Opastui seiččie vuottu školas Puadanel. Viizitostuvuodizennu piäzi opastumah artistakse Piiterin teatruteknikuman Karjalan teatrustuudiele. Hänen artistutaijon opastajannu oli Leningruadan Suuren druamuteatran piäohjuaju Konstantin Tverskoi.
Darja Kuzminična tuli Karjalan Kanzallizeh teatrah ruadoh vuvvennu 1932 da ruadoi teatras läs 60 vuottu. Täh aigah Darja Karpoval puutui ozuttua enämbi sadua roulii eri spektaklilois: karjalan, suomen da ven’an kielel. Häi ozutti L’ubov’ Jarovoidu samannimizes spektaklis (1935), Ainikkii Kullervo-spektaklis (1935) da äijy tostu roulii. Darja Karpova ezityi myös kinolois epizouduroulilois (Sampo- da Vuvven 1953 vilu kezä – fil’mois).
Darja Karpova siirdyi tuonilmazih 1. pakkaskuudu vuvvennu 2003. Syvyskuus vuvvennu 2005 hänen kalmal azetettih hänen mustopačas. Paččahan luadimizes avvutettih Petroskoin linnan halličus da Kanzallizen teatran artistat.

Darja Karpovua mustellah[Kohendele | Kohendele tekstua]

Irina Šumskaja, Kanzallizen teatran johtai:[Kohendele | Kohendele tekstua]

– Pidäy sanuo: Darja Karpova on eräs Kanzallizen teatran alguhpanijois. Viizitostuvuodizennu tytönny häi lähti opastumah Piiterih artistakse, tämän jälles sit kai hänen elos oli sivottu teatranke. Kanzallizes teatras häi ruadoi ijän kaiken. Ylen hyvin mustan händy teatran spektaklilois. Häi maltoi olla eriluaduine, hänele kai roulit oldih vägii myöte. Maltoigo ozuttua tragiizi da liirizii, maltoigo satiirizii rouliloi. Oli ylen nerokas. Omis roulilois häi oli luonnolline, uskottavu da tovelline. Kaččomattah sih, ku häi oli ylen tundiettu da kunnivoittu, häi nikonzu sendäh ei suurendelluhes, eigo hyväkse mennyh. Oli ylen demokratičnoi, händy puaksuh sai nähtä lavan tagua nieglomas. Yhtelläh hänen avtoritiettu ristikanzannu da artistannu ainos oli ebäilemätöi. Tänäpäi nägyy: moizii rahvahii kui Darja Karpova on vähä.

Vieno Kettunen, Kanzallizen teatran artistu:[Kohendele | Kohendele tekstua]

– Myö emmo duumainnuh nigo roindupäivii, nigo vuozipäivii, aiven vai ruavoimmo. Sanozin muga: joga ruadokohtas on ristikanzua, kudamat vietäh da on tostugi, ket vaiku ajetah. Darja Karpova oli enzimäzii, niilöi – ken vedi, vedi edehpäi, sanua vastah sanomattah, väčkämättäh. Häi ainos oli kiini ruavos. Ku ei olluh laval libo harjoitelluh rouliloi, ga ruadoi yhteiskunnallistu ruaduo. Kävyi paginale johtajienke, kävyi puolovehen kerähmölöih, niilöishäi tolkuittih teatran ruaduo da repertuarua. Ruadajes häi nikonzu ei pidänyh iččie parembannu, nikonzu ei opastannuh, häi joga toizenke oli kui partn’ouru. Häi ainos zobotti da huolehti teatrua, ainos sanoi: vaiku teatru ruadas.

Jelena Kornilova, Kanzallizen teatran artistu:[Kohendele | Kohendele tekstua]

– Pidäy mustua, ku Darja Karpova paiči omua varzinastu ruaduo vie luadi suurdu yhteiskunnallistu ruaduo, otti iččeh hardieloile sen da pani sih äijän vägie. Häi nikonzu ei väheksinnyh nuorien neruo da ruaduo, andoi da avai heile dorogan. Myö hänes da kaikis sillozis Kanzallizen teatran artistois olemmo ainos opastunnuh. Meih niškoi hyö oldih oman ruavon da dielon parahat maltajat. Olemmo ylbiet ku saimmo olla heijän kel samal laval.

Pekka Mikšijev, Kanzallizen teatran artistu:[Kohendele | Kohendele tekstua]

– Myö konzu nuoret brihat opastundan jälles tulimmo teatrah ruadoh, ga meile ruadua moizien artistoinke yhtes kui Darja Karpova, Toivo Lankinen, Liza Tomberg oli suuri kunnivo. Myö emmo tulluh ruadamah, myö tulimmo opastumah – opastumah heis. Voin sanuo: suomen kieleh minä opastuin juuri teatras, nämmis maltajis ristikanzois. Mustan, kui myö ajelimmo Eestih ozuttamah Diikoi kapituanu -ozutustu. Elimmö hotellis rinnakkai Darja Karpovanke da Toivo Lankizenke (Darjan ukkoh, Kanzallizen teatran artistu). Ylen äijän pagizimmo heijänke elokses, teatruruavos, ga heis nikonzu ei olluh opastettavua värii iänes. Meih niškoi, hyö ainos ollah yhtes, heidy ei sua eroittua da hyö ainos roitah meijän syväimis.