David Hume
| David Hume | |
|---|---|
 | |
| Ammatti: | filosoufu, ekonoumistu, kirjastonhoitaja, histourikku, esseisti, kirjuttai |
| Rodivui: | 26. sulakuudu (7 oraskuudu) 1711[1][2][3] |
| Roindukohtu: | |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 25. elokuudu 1776[1][2][5][6][7][8][9][10][11][3][12][13][14][15][16][17] (65 года) |
| Kuolendukohtu: | |
| Tuatto: | Joseph Hume, 10th of Ninewells[d][7][19] |
| Muamo: | Katherine Falconer[d][7][19] |
| Ukko / akku: | |
.svg){kind=small}
David Hume (7. oraskuudu (26. sulakuudu) 1711 – 25. elokuudu 1776) oli šotlandielaine filosouffu, empirizman, psiholougizen atomizman, nominalizman da skeptitsizman ezittäi; erähien tutkijoin mugah agnostiekku; ekonomistu da histouriekku, Šotlandien Tiijonandamisaijan eräs suurimis ezittäjis.
Opastus da tiedoruado
[kohenda | kohenda tekstu]Nuorete Hume kävyi Edinburgan yliopiston luvendoloile, kus sai opastuo oigevustiijon perustehet da muinas-gretsien kielen. Vuvvennu 1726 omahizien käskendäs häi jätti yliopiston, heijän mugah Davidas pidi tulla hyvä advokuattu.
Vie nuorennu Humel oli kiinnostus filosouffieh da literatuurah. Häi äijän mietti moralin kyzymyksis da 20 vuvven ijäs rubei kirjuttamah omii mielii uskondos, ga jällespäi polti tetratin, kudamah kai kirjutti. Omat tahtottih, ku David ruadas oigevustiijon alal, ga händy viettih omah puoleh Ciceron da Vergilius. Liijallizen älyruavon periä Humen tervehys paheni da häi siirdyi toizeh ruadoh. Vuvvennu 1734 Hume muutti Bristolih, kus oppi ruadua kaupputalois, ga sentämän kuun mendyy ellendi, ku se ei ole hänen ruado. Sammannu vuon Hume lähti kolmekse vuottu Frantsieh Pariižah da Reimsah. Kaksi vuottu häi oli La-Fleš-školas, kus omal aigua opastui R. Dekart.
Roindumuale tulduu häi rubei filosouffakse. Vuvvennu 1738 oli painettu ”Traktuatan ristikanzan luonnos” kaksi enzimästy ozua. Hume enne kaikkie šeikuičči sit tiedoloin tovelližuttu da varmuttu niilöis. Humen mugah tiedoloin pohjannu on kygy, nero, kudai iččenäh on vastahottamizien (mielikuvien, tundoloin da affektoin) sevoiteh. Traktuatan toine oza oli omistettu psiholougizile affektoile. Vuvven peräs nägi päivänvalgien kolmas oza, kudamas Hume šeikuičči moralii. Vuozinnu 1741-1742 Hume julgai Moralin da poliitiekan kuvaukset -kniigan. Sen jälgeh häi rodih tundiettu da kuulužu.
1750-luvul Hume kirjutti Anglien histouriedu. Tämä ruado nostatti vihua hänen kohtah anglielazien, šotlandielazien, irlandielazien, kirikköh kuulujien, omanmuanšuvaiččijoin da toizien keskes. Ga jälles ”Anglien histourien” toizen ozan painandua vuvvennu 1756 rahvaskunnan mieli muutui da jo toizien ozien julgavot löyttih omat lugijat ei vaiku Anglies, ga kogo manderel. Kaikkiedah Hume kirjutti tämän kniigan kuuzi ozua.
Jo vuvvennu 1751 Hume tunnustettih kirjuttajannu Edinburgas. Vuvvennu 1752 Juristoin yhtistys valličči händy Advokuattoin kirjaston (nygözen Šotlandien Kanzallizen kirjaston) kaiččijakse. Vähästy enne kuolendua Hume kirjutti ”Omaeloskerran”. Sit häi kirjutti omas ičes, kui leppeisydämellizes, avvonazes, paginakkahas da vesseläs ristikanzas, kudamal on himuo literuatuurukuulužuoh, kudai tottu paisten ”nikonzu ei kovendannuh minun syväindy, kaččomattah monih ozattomuksih”.
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Hume, David // Encyclopædia Britannica 11th edition — NYC, Cambridge: Cambridge University Press, 1911.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Stephen L. Dictionary of National Biography // Dictionary of National Biography, 1885–1900 — London: Smith, Elder & Co., 1885.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Юм, Давид // Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона. Том XLI, 1904 — СПб: Брокгауз — Ефрон, 1904. — Т. XLI.
- ↑ 4,0 4,1 Юм, Давид // Малая советская энциклопедия, 1936—1947 — Большая российская энциклопедия, 1936.
- ↑ Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
- ↑ Find a Grave Проверено 9 октября 2017.
- ↑ 7,0 7,1 7,2 Darryl Roger Lundy The Peerage Проверено 9 октября 2017. Cituattuhaireh: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”Q21401824” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ SNAC Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Babelio Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Архив изобразительного искусства
- ↑ Энциклопедия Брокгауз
- ↑ Hume, David // Grove Art Online — Oxford, Basingstoke, NYC: Oxford University Press, Macmillan Publishers, Grove's Dictionaries, Inc., 2017.
- ↑ Gran Enciclopèdia Catalana — Grup Enciclopèdia.
- ↑ Internet Philosophy Ontology project Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Proleksis enciklopedija, Opća i nacionalna enciklopedija
- ↑ BeWeB Проверено 13 февраля 2021.
- ↑ https://tritius.kmol.cz/authority/865233 Проверено 25 сентября 2024.
- ↑ Nationalbibliothek D., Berlin S. z., Staatsbibliothek B., Nationalbibliothek Ö. Record #118554735 Проверено 30 декабря 2014.
- ↑ 19,0 19,1 Kindred Britain