Esperanto

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esperanton fluagu
Esperanto muailmal

Esperanto on luajittu kieli, sen azuoi L. L. Zamenhof, vuvvennu 1887, Esperantokse malttau paista nečilleh 2 miljounua inehmisty, ga ezmäizenny kielenny vai 2-20 tuhattu ristikanzuo. Konzu Esperanto tuli ilmah sen nimi oli la lingvo internacia (Muailmanluajuine kieli) a konzu kieli kazvoi sen nimekse otettih Esperanto. Vuvvennu 1905 Zamenhof luaji kniigun "Fundamento de Esperanto" kudai oli Esperanton opastuskniigu. Esperantospäi on äijy sanoi Latinalaizis kielispäi ga äijy sanoi tulou sežo germuanizis kielispäi da vähäizen muvvaldu. Esperanto on ylen kebjei opastuo da sie on vai 16 gramatikkusiändölöi