Fernan Magellan

On otettu Wikipedii-späi
(On ohjattu sivulpäi Fernão de Magalhães)
Fernan Magellan
Portriettu
Ammatti: löytöretkeilijä, merimies, seafarer
Rodivui: ок. 1480[1]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 27. sulakuudu 1521
Kuolendukohtu:
Tuatto: Rui de Rui de Magalhães[d]
Muamo: Alda de Mesquita[d]
Ukko / akku: Beatriz Barbosa[d]
Nimikirjutus:
Fernan Magellan
Fernan Magellan

Fernan Magellan (port. Fernão de Magalhães) (20. kylmykuudu 148027. sulakuudu 1521) oli portugualielaine da ispuanielaine merdy kulgii. Häi oli enzimäine, ken kierdi muailman ymbäri. Magalhães avai salmen, kudai myöhembä sai hänen nimen. Oli enzimäine jevrouppalazis, ken kulgi merdy myöte Atlantiekas Tyyneh valdumereh.

Matku muailman ymbäri[kohenda | kohenda tekstu]

Syvyskuun 20. päivänny 1519 Magellanan viizi laivua lähti merikulguh. Net kierrettih Suvi-Amieriekan päivännouzurannan. Kevätkuul 1520 erähät merimiehet tahtottih lähtie iäre Ispuanieh, ga Magellanal puutui rauhoittua vastahnouzijoi. Oraskuul 1520 kaimattih yksi laivu, sendäh matkua jatkettih nelläl laival. Syvyskuul matkailijat tuldih salmeh, kudai jällespäi sai Magellanan nimen. Sen jälgeh piästih Tyyneh valdumereh, kudamua sit kulgiettih enämbän kolmie kuudu.

Filippinoin suariloile tulduu (net myöhembä suadih oma nimi) Magellan tahtoi suaha paikallistu rahvastu Ispuanien korolin vallan uale. Borčas kandueläjienke 27. sulakuudu 1521 Magellanua tapettih. Magellanattah jiännyöt laivat piästih Molukon suariloile, kus ostettih mavustehtu. Suariloilpäi lähti vaiku kaksi laivua. Enzimäine lähti päivännouzuh, ga sil pidi kiändyö järilleh suariloile, kus matkumiehii otettih kiini portugualielazet korolin käskys da sanottih Magellanua pettäjäkse. Vai yksi laivu ”Viktorija” tuli roindumuale Afriekan kierrettyy.

Magallanan nimi suadih:[kohenda | kohenda tekstu]

  • Magellanan salmi
  • Vien alaine ylängö Tyynes valdumeres Maršallan suariloin lähäl
  • Magellan – kosmosan laiteh.
  • Magellanan pingvin
  • Magellanan kruatteru Kuudamazel
  • Magellanan suuret da pienet pilvet -gallaktiekat
  1. Архив изобразительного искусства Проверено 13 февраля 2021.