Gallejan händytiähti

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gallejan händytiähti animatsii
Gallejan händytiähti

Gallejan händytiähti Gallejan händytiähti (virralline nimi 1P/Halley) – kirkas lyhytilmestysaigaine händytiähti, kudai tulou järilleh Päiväzellyo joga 75-76 vuottu. Se on enzimäine händytiähti, kuduah niškoi miärättih ellipsurada da sen ilmestymizen aiguvälit. Nimi on pandu anglien tiähtientiijustelijan Edmund Gallejan kunnivokse. Händytiähtes kiini ollah eta-Akvaridan da Orionidan meteorukivivihmat. Sih kaččomata, ku joga sada vuottu vihjatah äijy kirkahembua pitkyilmestysaigastu händytiähtie, Gallejan händytiähti on ainavo lyhytilmestysaigaine händytiähti, kudai hyvin nägyy ilmai teleskoppua.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kitain da Vavilonan histouriellizih dokumentoih kirjoile pandulois muinaisaigazis tarkastuksis algajen oli vihjattu vähimite 30 händytiähten ilmestymisty. Enzimäine tottu tovendettu Gallejan händytiähten tarkastus kuuluu vuodeh 240 enne Hristosan roindua.

Händytiähten jälgimäine perigelies kauti menendy oli 9. tuhukuudu 1986 Vezimiehen tiähtijoukos, tuliedu vuotetah 28. heinykuudu 2061, sen jälles – 27. kevätkuudu 2134.

Vuvvennu 1986 ilmestyjes Gallejan händytiähti oli enzimäine händytiähti, kuduadu tarkastettih kosmossuapparuatoin avul, niilöin luvus Nevvostoliiton apparuatat ”Vega-1” da ”Vega-2”, kudamien avul suadih tieduo händytiähten ydimes da sit, kui rodieu koma (pölyn da guazun pilvi, kuduan sydämes on händytiähten ydin. Koma da ydin ollah händytiähten ”piä”. Päiväzeh päi lähenijes ”piä” kazvau da toiči kazvau ”händy”) da händy.

Löydämine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Gallejan händytiähti on enzimäine händytiähti, kudual on tovendettu ilmestymizen väliaigu. Jevroupan tiijos ihan renessansukaudeh suate voitti Aristotel'an nägökandu, kuduan mugah händytiähtet ollah Muan atmosfieran kuohastukset. Yhtelläh enne Arestotel´ua dai hänen jälles äijät antiekallizet filousofat ovvostettih händytiähtien roinduperiä. Aristotel'an sanoin mugah Hiosan Gippokrat (V vuozisada enne Hristosan roindua) da hänen opastui Eshil ajateltih, ku ”händytiähten händy ei ole hänen oma, se rodieu toiči, konzu se harhailou kosmossualoi myöte, sendäh ku meijän nägösuvas kuvastuu kosties, kudai vieröy händytiähten peräh, da piäzöy Päiväzeh suate.Händytiähti toizih tiähtilöih verraten ilmestyy pitkien aiguvälien peräh sendäh la, ku se irdavuu (Päiväzespäi) ylen hil´l´ah, sendäh konzu se ilmestyy uvvessah sih samah kohtah, se meni jo tävven pyörähtyksen.