Georgijevskii, Mihail Dmitrijevič
| Georgijevskii, Mihail Dmitrijevič | |
|---|---|
| Ammatti: | kiändäi, paikallishistorioitsija, opastai, etnografi |
| Rodivui: | 20. ligakuudu (1 kylmykuudu) 1860 |
| Roindukohtu: | |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 8 (21) kezäkuudu 1908 (47 года) |
| Kuolendukohtu: | |
Mihail Dmitrijevič Georgijevskii (20. ligakuudu 1860, Ostrečini – 8. kezäkuudu 1908, Pyhärvi) oli ven’alaine opastai, oman kodirannan tutkii, etnogruaffu, karjalan kielen lyydin murdehen enzimäzen painetun sanakniigan kirjuttai.
Mihail Dmitrijevič Georgijevskii oli Karjalas kuulužas opastajien suvuspäi. Hänen tuatto, Georgijevskii Dmitrii Nikiforovič, oli papinnu. Vuvvennu 1883 Petroskoin hengellizen seminuarien loppiettuu Mihail Georgijevskoidu työttih ruadamah opastajannu Pyhärveh. Vuvvennu 1908 Iäni Karjalaspäi -kirjutukses häi kirjutti nenga:
”24 puolenke vuottu tagaperin minä tulin Karjalah ruadamah opastajannu, olin umbiven’alaine, iginäh en kuulluh niyhty sanua karjalakse. Hämmästyksis duumaičin, midä da kui rubien ruadamah Karjalas”.
Kaikkih vaigevuksih huolimattah Mihail Dmitrijevič rubei keriämäh sanakniigastu, kuduah kirjutti karjalazii sanoi ven’alazil kirjaimil. Täs händy autoi karjalaine akku Leskova O.F. Nenga Mihail Georgijevskii rodih Ven’alas-karjalazen (lyydin murdehen) sanakniigan luadijakse. Hänen ruaduo korgiesti arvosti akadiemiekku Fortunatov F.F. Vuvvennu 1908 sanakniigu painettih Piiteris. Se työttih avukse ven’alazile opastajile kyläläzih alguškolih. Vuvvennu 1892 Pyhärveh oli nostettu enzimäine škola. Mihail Dmitrijevič pidi huoldu köyhis opastujis, andoi lapsile muatalovustiedoloi, opasti pidämäh ogrodua. Mies tutki karjalazien elostu, taboi da perindölöi.
Häi kirjutti Anuksen gubernien kazvilois da elättilöis. Mihail Dmitrijevičan kirjutustu painettih paikallizis lehtilöis. Vuvvennu 1988 painettih Georgijevskoin Pyhärvele omistetut etnogruafiellizet kirjutukset. Niilöih on kerätty äijy tieduo kylän histourieh da etnogruafieh näh. Vuvvennu 1908 oli painettu Karjalazet-nimine oučerku.
Se on parahii enne vallankumovustu kirjutettuloi tutkimuksii. Mihail Georgijevskii kirjutti synnynmuanaijan, mečästyksen da kalastuksen perindölöis. Kai nämmä kirjutukset ollah monivuodizen tutkimusruavon tulos. Georgijevskoin kerätty ainehisto on ylen kallis oman kodirannan histourien da perindölöin tutkijoile. 8. kezäkuudu vuvvennu 1908 Mihail Dmitrijevič kuoli. Häi on pandu muah Pyhärveh kirikkökalmužimal.