Gottfried Leibniz

Gottfried Leibniz
Ammatti:	matematikku, juristi, fizikku, filosoufu, diplomuattu, histourikku, kirjastonhoitaja, musiikkitieteilijä, kiändäi, musiikkiteoreetikko, kirjuttai, diplomatician, runoilii, insinööri, eläintieteilijä, arkistonhoitaja, biologi, geologi, policy advisor, philosopher of law, loogikko
Rodivui:	1. heinykuudu 1646(1646-07-01)
Roindukohtu:	Leipzig[d], Saksin vaaliruhtinaskunta[d], Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[d]
kanzalližus:	Saksin vaaliruhtinaskunta[d]
Kuoli:	14. kylmykuudu 1716(1716-11-14) (70 года)
Kuolendukohtu:	Hannover[d], Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta[d], Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[d]
Tuatto:	Friedrich Leibniz[d]
Muamo:	Catharina Schmuck[d]
Ukko / akku:
Nimikirjutus:

Gottfried Leibniz (21. kezäkuudu (1. heinykuudu) 1646 – 14. kylmykuudu 1716) oli saksonalaine filosouffu, lougiekku, matemuatiekku, mehaniekku, fiiziekku, juristu, histouriekku, diplomuattu, keksii da kielentutkii. Häi oli Berlinan Tiedoakadeemien perustai da sen enzimäine prezidentu, Frantsien Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai.

Tärgevimät tiedosuavutukset

Leibniz iče Newtonas rippumattah luadi matemuatiekan anualizan – differentsiualu- da integrualulugemizen.

Leibniz on kombinatouriekan tiedoalannu alguhpanii.

Häi luadi pohjan matemuatiekan lougiekale.

Sellitti kaksikerdazen sistieman lugemizen numerualoinke 0 da 1. Mehaniekas otti käyttöh ”elävän väen” ellendyksen da kirjutti energien säilyttämizen zakonan.

Psiholougies Leibniz kehitti ajatustu ičentundemattomas psiihizes elokses. Häi on XVII vuozisuan filosoufien loppuhpanijannu da germuanielazen klassizen filosoufien ielolijannu, filosouffizen sistieman – monadolougien – alguhpanijannu.

Leibniz arbai, ku yhtet energiet muututah toizih, nenga sellitti fiziekan tärgevimän pritsipan – ”vähimäzen tevon pritsipan”. Häi enzimäine kiändyi Ven’an vallasolijan tsuaripolven rodivundan kyzymyksih. Enzimäine germuanielazes histouriogruaffies kiinnitti huomivuo sih, ku kieliprobliemat da genealougii ollah kiini toine toizes. Häi perusti kielien histouriellizen rodivundan teourien da azui niilöin genealougizen lajittelun, oli germuanielazen filosouffizen da tiijollizen sanaston luadii.