Gottfried Leibniz
| Gottfried Leibniz | |
|---|---|
.jpg) | |
| Ammatti: | matematikku, juristi, fizikku, filosoufu, diplomuattu, histourikku, kirjastonhoitaja, musiikkitieteilijä, kiändäi, musiikkiteoreetikko, kirjuttai, diplomatician, runoilii, insinööri, eläintieteilijä, arkistonhoitaja, biologi, geologi |
| Rodivui: | 1. heinykuudu 1646[1][2][3][4][5][6][7][8][9][10][11] |
| Roindukohtu: | |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 14. kylmykuudu 1716[6][1][14][2][15][5][7][8][16][9][10][11] (70 года) |
| Kuolendukohtu: | |
| Tuatto: | Friedrich Leibniz[d][19] |
| Muamo: | Catharina Schmuck[d][20] |
| Nimikirjutus: |
 |
.svg){kind=small}
Gottfried Leibniz (21. kezäkuudu (1. heinykuudu) 1646 – 14. kylmykuudu 1716) oli saksonalaine filosouffu, lougiekku, matemuatiekku, mehaniekku, fiiziekku, juristu, histouriekku, diplomuattu, keksii da kielentutkii. Häi oli Berlinan Tiedoakadeemien perustai da sen enzimäine prezidentu, Frantsien Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai.
Tärgevimät tiedosuavutukset[Kohendele | Kohendele tekstua]
Leibniz iče Newtonas rippumattah luadi matemuatiekan anualizan – differentsiualu- da integrualulugemizen.
Leibniz on kombinatouriekan tiedoalannu alguhpanii.
Häi luadi pohjan matemuatiekan lougiekale.
Sellitti kaksikerdazen sistieman lugemizen numerualoinke 0 da 1. Mehaniekas otti käyttöh ”elävän väen” ellendyksen da kirjutti energien säilyttämizen zakonan.
Psiholougies Leibniz kehitti ajatustu ičentundemattomas psiihizes elokses. Häi on XVII vuozisuan filosoufien loppuhpanijannu da germuanielazen klassizen filosoufien ielolijannu, filosouffizen sistieman – monadolougien – alguhpanijannu.
Leibniz arbai, ku yhtet energiet muututah toizih, nenga sellitti fiziekan tärgevimän pritsipan – ”vähimäzen tevon pritsipan”. Häi enzimäine kiändyi Ven’an vallasolijan tsuaripolven rodivundan kyzymyksih. Enzimäine germuanielazes histouriogruaffies kiinnitti huomivuo sih, ku kieliprobliemat da genealougii ollah kiini toine toizes. Häi perusti kielien histouriellizen rodivundan teourien da azui niilöin genealougizen lajittelun, oli germuanielazen filosouffizen da tiijollizen sanaston luadii.
- ↑ 1,0 1,1 Архив по истории математики Мактьютор Проверено 22 августа 2017.
- ↑ 2,0 2,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Find a Grave Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Indiana Philosophy Ontology Project Проверено 9 октября 2017.
- ↑ 5,0 5,1 Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
- ↑ 6,0 6,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Citaciihaireh: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”Q19938912” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ 7,0 7,1 Ökumenisches Heiligenlexikon
- ↑ 8,0 8,1 Gran Enciclopèdia Catalana — Grup Enciclopèdia Catalana.
- ↑ 9,0 9,1 Babelio
- ↑ 10,0 10,1 https://fina.oeaw.ac.at/wiki/ — Австрийская академия наук. Проверено 3 декабря 2020.
- ↑ 11,0 11,1 https://beweb.chiesacattolica.it Проверено 13 февраля 2021.
- ↑ 12,0 12,1 [[::d:Q17378135|Лейбниц Готфрид Вильгельм]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. — Т. 14 : Куна — Ломами. Проверено 28 сентября 2015.
- ↑ LIBRIS — 2017. Проверено 24 августа 2018.
- ↑ Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Комитет исторических и научных работ Проверено 9 октября 2017.
- ↑ http://roglo.eu/roglo
- ↑ http://www.gutenberg.org/files/40957/40957-h/40957-h.htm
- ↑ Ekkehard Winterfeldt (1932-2014) // Angewandte Chemie International Edition — Wiley, 2014. — Vol. 54. — P. 35.
- ↑ https://www.deutsche-biographie.de/gnd118571249.html#ndbcontent
- ↑ http://www.gwleibniz.com/friedrich_leibniz/friedrich_leibniz.html