Siirry sisältöön

Gottfried Leibniz

On otettu Wikipedii-späi
Gottfried Leibniz
Portriettu
Ammatti:matematikku, juristi, fizikku, filosoufu, diplomuattu, histourikku, kirjastonhoitaja, musiikkitieteilijä, kiändäi, musiikkiteoreetikko, kirjuttai, diplomatician, runoilii, insinööri, eläintieteilijä, arkistonhoitaja, biologi, geologi, policy advisor, philosopher of law, loogikko
Rodivui:21. kezäkuudu (1 heinykuudu) 1646[1][2][3][4][5][6][7][8][9][10][11][12][13]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli:14. kylmykuudu 1716(1716-11-14)[6][1][15][2][5][7][8][16][9][10][11][12][17] (70 года)
Kuolendukohtu:
Tuatto:Friedrich Leibniz[d][20]
Muamo:Catharina Schmuck[d][21]
Nimikirjutus:

Gottfried Leibniz (21. kezäkuudu (1. heinykuudu) 164614. kylmykuudu 1716) oli saksonalaine filosouffu, lougiekku, matemuatiekku, mehaniekku, fiiziekku, juristu, histouriekku, diplomuattu, keksii da kielentutkii. Häi oli Berlinan Tiedoakadeemien perustai da sen enzimäine prezidentu, Frantsien Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai.

Tärgevimät tiedosuavutukset

[kohenda | kohenda tekstu]

Leibniz iče Newtonas rippumattah luadi matemuatiekan anualizan – differentsiualu- da integrualulugemizen.

Leibniz on kombinatouriekan tiedoalannu alguhpanii.

Häi luadi pohjan matemuatiekan lougiekale.

Sellitti kaksikerdazen sistieman lugemizen numerualoinke 0 da 1. Mehaniekas otti käyttöh ”elävän väen” ellendyksen da kirjutti energien säilyttämizen zakonan.

Psiholougies Leibniz kehitti ajatustu ičentundemattomas psiihizes elokses. Häi on XVII vuozisuan filosoufien loppuhpanijannu da germuanielazen klassizen filosoufien ielolijannu, filosouffizen sistieman – monadolougien – alguhpanijannu.

Leibniz arbai, ku yhtet energiet muututah toizih, nenga sellitti fiziekan tärgevimän pritsipan – ”vähimäzen tevon pritsipan”. Häi enzimäine kiändyi Ven’an vallasolijan tsuaripolven rodivundan kyzymyksih. Enzimäine germuanielazes histouriogruaffies kiinnitti huomivuo sih, ku kieliprobliemat da genealougii ollah kiini toine toizes. Häi perusti kielien histouriellizen rodivundan teourien da azui niilöin genealougizen lajittelun, oli germuanielazen filosouffizen da tiijollizen sanaston luadii.

  1. 1,0 1,1 Архив по истории математики Мактьютор Проверено 22 августа 2017.
  2. 2,0 2,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  3. Find a Grave Проверено 9 октября 2017.
  4. Internet Philosophy Ontology project Проверено 9 октября 2017.
  5. 5,0 5,1 Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
  6. 6,0 6,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q19938912” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  7. 7,0 7,1 Ökumenisches Heiligenlexikon, Das ökumenische Heiligenlexikon
  8. 8,0 8,1 Gran Enciclopèdia CatalanaGrup Enciclopèdia.
  9. 9,0 9,1 Babelio
  10. 10,0 10,1 https://fina.oeaw.ac.at/wiki/Австрийская академия наук. Проверено 3 декабря 2020.
  11. 11,0 11,1 BeWeB Проверено 13 февраля 2021.
  12. 12,0 12,1 Архив изобразительного искусства Проверено 1 апреля 2021.
  13. https://www.astro.com/astro-databank/Leibniz,_Gottfried Проверено 29 августа 2024.
  14. 14,0 14,1 [[::d:Q17378135|Лейбниц Готфрид Вильгельм]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. — Т. 14 : Куна — Ломами. Проверено 28 сентября 2015.
  15. Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
  16. Roglo
  17. Annuaire prosopographique : la France savante Проверено 9 октября 2017.
  18. http://www.gutenberg.org/files/40957/40957-h/40957-h.htm
  19. Ekkehard Winterfeldt (1932-2014) // Angewandte Chemie International EditionWiley, 2014. — Vol. 54. — P. 35.
  20. https://www.deutsche-biographie.de/gnd118571249.html#ndbcontent
  21. http://www.gwleibniz.com/friedrich_leibniz/friedrich_leibniz.html