Gottfried Leibniz

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gottfried Leibniz
Portriettu
Ammatti: Matematikku, juristi, fizikku, filosoufu, diplomuattu, histourikku, kirjastonhoitaja, musiikkitieteilijä, kiändäi, musiikkiteoreetikko, Kirjuttai, Q60605614?, runoilii, insinööri, eläintieteilijä, arkistonhoitaja, biologi, geologi
Rodivui: 1. heinykuudu 1646(1646-07-01)[1][2][3][4][5]
Roindukohtu: Leipzig[d], Saksin vaaliruhtinaskunta[d], Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[d][6]
kanzalližus: Banner of the Holy Roman Emperor with haloes (1400-1806).svg Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[d]
Germuanii[7]
Kuoli: 14. kylmykuudu 1716(1716-11-14)[8][1][9][2][10][4] (70 лет)
Kuolendukohtu: Hannover[d], Germuanii, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[d][6][11][12][13]
Tuatto: Friedrich Leibniz[d][14]
Muamo: Catharina Schmuck[d][15]
Nimikirjutus: Leibnitz signature.svg

Gottfried Leibniz (21. kezäkuudu (1. heinykuudu) 1646 – 14. kylmykuudu 1716) oli saksonalaine filosouffu, lougiekku, matemuatiekku, mehaniekku, fiiziekku, juristu, histouriekku, diplomuattu, keksii da kielentutkii. Häi oli Berlinan Tiedoakadeemien perustai da sen enzimäine prezidentu, Frantsien Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai.

Tärgevimät tiedosuavutukset[Kohendele | Kohendele tekstua]

Leibniz iče Newtonas rippumattah luadi matemuatiekan anualizan – differentsiualu- da integrualulugemizen.

Leibniz on kombinatouriekan tiedoalannu alguhpanii.

Häi luadi pohjan matemuatiekan lougiekale.

Sellitti kaksikerdazen sistieman lugemizen numerualoinke 0 da 1. Mehaniekas otti käyttöh ”elävän väen” ellendyksen da kirjutti energien säilyttämizen zakonan.

Psiholougies Leibniz kehitti ajatustu ičentundemattomas psiihizes elokses. Häi on XVII vuozisuan filosoufien loppuhpanijannu da germuanielazen klassizen filosoufien ielolijannu, filosouffizen sistieman – monadolougien – alguhpanijannu.

Leibniz arbai, ku yhtet energiet muututah toizih, nenga sellitti fiziekan tärgevimän pritsipan – ”vähimäzen tevon pritsipan”.

Häi enzimäine kiändyi Ven’an vallasolijan tsuaripolven rodivundan kyzymyksih. Enzimäine germuanielazes histouriogruaffies kiinnitti huomivuo sih, ku kieliprobliemat da genealougii ollah kiini toine toizes. Häi perusti kielien histouriellizen rodivundan teourien da azui niilöin genealougizen lajittelun, oli germuanielazen filosouffizen da tiijollizen sanaston luadii.

  1. ↑ 1,0 1,1 Архив по истории математики Мактьютор Проверено 22 августа 2017.
  2. ↑ 2,0 2,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  3. ↑ Find a Grave Проверено 9 октября 2017.
  4. ↑ 4,0 4,1 Discogs Проверено 9 октября 2017.
  5. ↑ Indiana Philosophy Ontology Project Проверено 9 октября 2017.
  6. ↑ 6,0 6,1 [[::d:Q17378135|Лейбниц Готфрид Вильгельм]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. — Т. 14 : Куна — Ломами. Проверено 28 сентября 2015.
  7. ↑ LIBRIS — 2017. Проверено 24 августа 2018.
  8. ↑ идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  9. ↑ Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
  10. ↑ Комитет исторических и научных работ Проверено 9 октября 2017.
  11. ↑ http://www.gutenberg.org/files/40957/40957-h/40957-h.htm
  12. ↑ http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/anie.201410838/abstract
  13. ↑ http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ange.201410838/abstract
  14. ↑ https://www.deutsche-biographie.de/gnd118571249.html#ndbcontent
  15. ↑ http://www.gwleibniz.com/friedrich_leibniz/friedrich_leibniz.html
Lähteh - "https://olo.wikipedia.org/w/index.php?title=Gottfried_Leibniz&oldid=28231"