Harmai kondii

Harmai kondii

Harmai kondii (buuru) on kondieloin yksi lajilois. On moni eri harmuadu kondiedu, kuduat ollah erinormažet da erikarvazet. Kaikkien pienembät kondiet eletäh Europas, kaikkien suurembat – Al’askal da Kamčatkal – net painetah 500 da enämbiä kg; toiči puututah suuriškot viesankel 700-1000 kg. Vahnembat ižkäondiet keskimierus ollah 1,6 kerdua suurembi emäkondieloi.

Kuvavus

Harmai kondii on prostoi zvieri Kondien rodukunnas. Rungu sil on vägevy korginke sägänke; piä on suuri; korvat da silmät ollah pienet. Händy on pieni – 65 – 210 mm., vähäl nägyy karvaspäi. Käbälät ollah kovat; kynnet ollah vägevät, iččeh ei vedävyt, 8-10 sm. pitkät. Kondiel on viizi sormie.

Karvu on turbei; väri on kaikis kohtas juuri jyttymä. Värit voibi olla eri. Karvan väri voibi olla harmaspäissa mustassah. Toko hänel on harmai (buuru) väri.

Kondienpoigažil kaglal da rinnal toiči ollah valpakot tačmat, kuduat ijänken lähtitäh iäre. Harmai kondii on meččyelätti. Toko Ven’al se eläy il’žes mečas kondožikonke. Jevroupas se suvaiččou mägimeččii.

Pyzyy ižäkondii yksinäh, emäkondii – kondienpoigazienkel. Kondiet eletäh yhtes kohtas; heijän kohtu voibi olla 73-414 km. Ižäkondien kohtu on suurembi emäkondien kohtua seiččemen kerran. Kohtan rajah kondiet pannah duuhun tiähtit da kyndžites puuloil. Toiči menöu aigu matkustukseh syöndu eččimäh.

Harmai kondii syöy kaikki syömisty, toko vai enämbi kazvostu: marjat, žöludit, oriehat, kazvoksien juuret da koret.

Kudualoil vuozil on vähä marjua tagavožen kondiet kävelläh kagrupellole. Net sežo syvväh böbököi (kudžoi, liipoi), čuöttölöi, čičeliuškoi, šlöpölöi, hiirii, kalua.

Vuvven aijät hyvin nävytäh kondien elaijas. Talvekse kondii azuu razvuvarat nahkanalle (enne 180 kg.) da sygyzyl viruttuakseh muate pezäh. Pezä on kuivas kohtas haudois kondožikoin libo kondoin alle. Toiči kondiet kaivatah pezä muah libo mennäh loukkoloih libo ragoloih kal’iväs. Eri kohtis talvimagavus voibi olla 75-195 päiviä. Kondii on pezäs keskimiärin 5-6 kuudu. Enämbi kaikki eletah pezäs emäkondiet kondienpoigažinke, vähembi kaikkie – vahnat ižakondiet.

Lämmis kohtis, kus talvel on vähä lundu, kondiet ei viertä muate pezäh. Kuni kondii on pezäs kaiken talven, se kaimuau enne 80kg razvua.