Harmai mado

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harmai mado
Harmai mado

Harmai mado (lat. Vipera berus, ven. обыкновенная гадюка) on myrkymadoloi, kuuluu harmualoin madoloin pereheh. Harmuadu maduo on Jevruazies da Aazies.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalan tazavallas harmai mado on ainavo myrkymado, sendäh pidäy tiediä, kui se erovuu toizis madolois. Harmual mavol ei ole, kui mustumavol, keldazii tačmoi piäs. Sidä paiči harmuan mavon eričyksenny on sen piä, kudai on kolmikon da keijähän muodoine da selgieh erovuu kaglas, se kai on suomuksis. Harmual mavol on lyhyt (kuudeh-kaheksah kerdah ruhuo pienembi) da n’okas terävy händy. Sil on sangei da köhmiškö ruho, sellän puoles se on vähäzel lačakko. Harmual mavol on pysty yöl nägii silmyterä da kaksi suurdu myrkyhammastu, kudamat ollah ylimäzen leuguluun agjois da törčötetäh hyvin.

Harmuan mavon ruhon piduhus yhtes hännänke enimyölleh ei ole enämbiä 70 sentii, puaksumbah – 40-60 sentii. Emäčyt ollah ižäččylöi pitkembät da sangiembat, händy niilöil on lyhembi da hoikembi.

Harmuan mavon väri on eriluaduine. On mustua, on harmuadu, on muzavanruskiedu maduo. Maha on selgiä valpahembi, toiči sit on keldastu da valpastu tačmua, hännän n’okku alapuolespäi on keldaine libo ruskiettavu.

Leviendy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalas harmuadu maduo on kaikkiel, erähil alovehil kai liijakse. Harmai mado suvaiččou lehti- da segameččii, kus on ahuo da hyviä heiniä, vahnoi niittylöi kiviruoppahien da pitkän heinänke. Harvah konzu harmai mado eläy suoloin reunoil, jogiloin da järvilöin rannoil, kuattulois mečis, kudamat ruvetah kazvoittumah, havvumečis. Harmai mado ei ole ylen vuadiju eländykohtah niškoi, sil pidäy vaiku kohtii, kunne suau peittyö, tarbehekse syömisty da päiväzen valgiedu. Harmuat mavot enimälleh pyzytäh yhty kohtua da kaiken ijän eletäh sit. Liikutah net vaiku 50-100 metrin ymbäristöl.

Taba[Kohendele | Kohendele tekstua]

Harmai mado on vähäzel lašku da hilly mado. Päiväl se suvaiččou viruo päivypastos, pimien aigua libo yöl lähtöy syömizien eččoh. Pohjazembil alovehil net valgien aigua kiirehtetäh löydiä ičelleh syvvä. Keviäl harmuat mavot havačutah aijoi, sulakuun lopus – oraskuun allus, konzu mečis vie kudakus on lundu. Ezmäi talven vietändykohtaspäi lähtietäh ižäčyt, sit sentämän päivän mendyy emäčyt da nuoret madozet. Kaksi enzimästy nedälii net pyzytäh yhtes, lämmis kohtis, liikutah ylen vähän, parembi virutah päivypastos. Kolmen-nellän nedälin mendyy niilöil algavuu kiimuaigu.

Syöndy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Nuoret harmuat mavot syvväh čirkoi da böbökkii, kudžoloi da toukkii, madozii da čyöttölöi. Jo jälles enzimästy talvie net ruvetah syömäh jyrzijöi, šlöppölöi, pienii linduzii, niilöin poigazii da jäiččii.