Hirvi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Hirvi
Hirvi

Hirvi on šuarukabjaine elätti, se on suurin pedroin perehes.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hirvihäkin rungan piduhus on läs 3 metrii, korgevus – 2,3 metrii, see painau 360-600 kiluo, Ven’an Loittozes Päivännouzupuoles da Kanuadas eläjät hirvet painetah 655 kiluo. Hirvilehmät ollah pienembät. Hirvi äijäl eruou toizis pedrois. Rungu da kaglu ollah lyhyöt, nišku on korgei, gurvanjyttyine. Jallat ollah ylen pitkät, sendäh gu juomizekse hirvel tulou lähtie syvembäh vedeh libo heittiäkseh ezijalloin polvilleh. Hirvilöil on suuri piä gurbunenän kel, ylähuuli on rippui da lihavu. Karvu on karju, muzavanruskien mustu, jallat ollah valgien harmuat.

Hirvihäkkilöil ollah suuret labjanjyttyizet sarvet, niilöin väli on 180 santimetrii, net painetah 20-30 kiluo. Joga vuottu kylmykuus-talvikuus hirvi lykkiäy sarvet da kävyy niilöittäh sulakuuh-oraskuussah. Hirvilehmät ollah sarvittomat.

Syöndy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Talvel hirvet syvväh havvu- da lehtipuuloin kuordu da huavan, pajun, pedäjän vezua. Kezän aigua hirvilöin syömizenny ollah vihandat kazvit: filipendula, hormu, vil’l’ukazvit, čuloi, šaraheiny, bretkoi, buolu da muut.

Kiimuaigu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kiimuaigu hirvilöil on elokuun lopus ligakuun algussah. Hirvel rodieu yksi libo kaksi, harvah kolme poigua. Emähirvi rubieu kandamah sulakuun lopus da poijat voijah eliä muamanke vie silloi, konzu niilöil menöy toine vuozi. Emähirvi voi imettiä poigii nelli kuudu, ga jo kahten kuun ijäs net iče maltetah syvvä heiniä.

Arealu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hirvie voi nähtä pohjazen muan puoliškon mečis. Jevroupan ozas sidä voi nähtä Polšas, Balties, Čehies, Vengries, Valgoven’al, Ukrainan pohjazes, Skandinuavies sego Ven’an jevroupan ozas. Azies hirvi eläy Mongolien pohjazes da Kitain koillizes sego Sibirien koskemattomis mečis. Eletäh hirvet Pohjazes Ameriekasgi – Al’askal, Kanuadas sego Kolorados.

Ven’al on läs 730 tuhattu hirvie, kaikkiedah muailmas niidy on läs puoldutostu miljonua.

Hirvet eletäh mečis, jogi- da järvirannoin pajukkolois, tundran koivikkolois da huavikkolois. Kezäl niidy voi nähtä loitton mečispäi.

Muudu tieduo[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hirvilöi mečästetäh nahkan da lihan suamizekse. Niilöin maido mustoittau lehmän maiduo, ga se ei ole razvaine eigo magei. Pedroin liha on magiembi hirven lihua, kudai on kova da ei ole razvatoi. Sidä käytetäh konservoin da savustettuloin kalbassuloin valmistamizes.

Leviendy da lugu Karjalas[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hirvi on Karjalan meččien suurin elätti. Hirvi on kallis mečästyselätti. Sen suandah on omat rajoitukset. Joga vuottu Karjalas meččuijah läs 700 hirvie. Hirvien luvun vähenemizeh vaikuttau suuri hukkien lugu da zakonatoi mečästys. Äijy hirvie sežo kuolou dorogal, ku puututah mašinoin uale. Karjalan tazvallas hirvie on enämbi suvipuoles, migu pohjazes. Talvilugemizien mugah vuvvennu 2014 Karjalas oli 21,5 tuhattu hirvie.