Hirvilöin fermu

Failu:Hirvilöin fermu.jpg

Fermu on Kostroman alovehel

Hirvilöin fermu on Sumarkovan kylän lähäl, Kostroman alovehel. Se on luajittu mennyt vuozisuan 60-vuozien allus kahtelesuale gektuarale muadu.

Elättilöin tuondu

Enziallus elättilöi tuodih fermale lähi mečispäi. Harjaitettih niidy uuzih ololoih, sit vuvvennu 1970 oraskuul fermal rodivui enzimäine hirven poigaine. Aijan aloh täs jo kaikkien hirvilöin rodivundukohtannu rodih fermu.

Piäruado

Enzivuozinnu ferman ruadajien piäruado oli hirvilöin piendän tehnolougieloin kehittämine, hirvilöin kazvattamine da kezittämine, hirven maijon tuotandu.
Päivän aloh oraskuus syvyskuussah emähirvi andau 1-6 litrua maiduo. Lypsändäh niškoi fermal ollah omat huonukset, ga lypsiä hirvi voijahgi mečäs. Hirven maido on ylen tervehelline, sit on keskimiärin 9% valgijastu da 12% razvua. Sidä juvvah vačan da šuolin märgäh, säjehtaudiloih. Maiduo fermalpäi vietäh Susaninan nimizeh parandolah, kudai on lähäl fermua. Sidä voijah ostua fermale tulluotgi.

Elättilöin kačondu

Joga vuottu fermal piettävii da kačottavii hirvilöi liženi. Sit on olluh ainos mondu kymmendy hirvipiädy – 40-60 eri-igähisty. Talven aigua niilöin paimenduskohtannu ollah ferman ymbäristön muat. Niilöis hirvet ollah yksinäh da juuri niilöih niškoi luajittuloil tanderil syvväh huavan da pajun kuordu da vezua. Niidy joga päiviä varustetah ferman ruadajat.
Joga elätin kaglah on pandu kagluremeni, kudamah on kirjutettu hirven nimi. Aiguzeh hirveh vie on pandu raadivosiirdin, sen vuoh voibi terväh löydiä hirvi, kerran ku se kavonnuh meččäh.

Poigazien piendy

Fermal hirvilöin poigazii pietäh erikseh. Jälles kannandua emähirvi eroitetah poijis. Enimyölleh emähirvi kandau sulakuul da oraskuul. Kandamizilleh olijoi emii sežo eroitetah toizis elättilöis. Rodivunnuzii poigazii jo enzipäivis imetetäh tötös, juotetah niilöile maiduo.

Fermal käyndy

Fermal tulluzile luajitah mieldykiinnittäjii ekskursieloi da tietyn vuvvenaigua annetah kävvä elättilöillyö – syöttiä niidy da ottua kuvua niilöis.