Hobju

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Hobju
Hobju
47
Hobju
107,868
4d105s1

Hobju Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon viijenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 47. Sidä merkitäh Ag (lat. Argentum).

Prostoi aineh hobju on tavottu, sitkei hyväluaduine hobjankarvaine da valgei metallu. Sulatuksen lämbötila on 962°C, tihevys on 10,5 g/sm³.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Rahvas tietäh hobjan ammuzis aijois. Enne hobju, kui kuldugi, puaksuh löydyi puhtahas nävös – sidä ei pie sulattua ruvaspäi. Sendäh hobjal on merkiččii rouli erilazien kanzoin kul’tuuruperindölöis. Yksi vahnois hobjan suamizen da muokkuamizen keskuksis oli histourienielline Sardinii.

Assiries da Vavilonas hobjua piettih pyhänny metallannu da se oli Kuudaman merki. Keskiaijas hobju da sen yhtistehet oldih ylen tundiettuloi alhimikkoin keskes. XIII vuozisuan puolivälis algajen hobju on perindölline aineh astieloin valmistamizeh niškoi. Sidä paiči hobjua nygöigi käytetäh dengoin luadimizen niškoi.