Hrom

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hrom
Hrom
24
Hrom
51,996
3d54s1

Hrom (lat. Chromium, merkitäh Cr-merkil) on 24. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Hroman atomnoumer on 24. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, sivujoukon 6. joukos. Helpo aineh hrom on kova valpahansinisvalgei metallu. Toiči se pannah mustoin metalloin joukkoh.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hrom oli avattu KeskiUrualan vuoriloil, Berezovskan kullan roindukohtas. Lomonosov mainitti sidä enzimästy kerdua omas kniigas, da sanoi ruskiekse tinaruvakse, PbCrO4 Enzimäzet metallurgien perustukset -kniigas (1763 vuozi). Nygyaigaine nimi on krokoit.

Nimen histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hroman nimi tuli greikkalazen χρῶμα-sanas (väri, muju), sendäh ku metallu on erivärine.

Luonnos olemine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Hrom on levitty alguaineh. Sen piäyhtistehet ollah hromanraudu (hromit) FeO·Cr2O3. Toine on krokoit PbCrO4.

Roindupaikat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suurimat roindupaikat ollah SAT (Suvi Afrikan Tazavallas – 1 paikku muailmas), Kazahstanas, Ven’al, Zimbabves, Madagaskaral. Sežo net ollah Turcien, Indien, Armenien, Brazilien alovehil da Filippinoil.