Hyybiilinnut
Hyybiilinnut libo hyybilinnut[1] (latinan kieles Strigiformes libo Striges) ollah linduloin lahko. Muailmal on enämbi 420 hyybien laajii. Hyybiet eletäh muailman joga mual.
Lyhyöt tiijöt: suuri piälakku, suuret pyörät silmät, lyhyt n’okku, pitkät da terävät kynnet.
Mečäs hyybien harvah näet. Se ei ozuttai rahvahale. Puaksumbah kuulet sen iänen. Konzu kuulet sen enzi kerdua, ga et unohta, rubiet eroittamah toizien linduloin iänis. Kirguu hyybii omah luaduh, sanou: huu, huu. Nägemälgi lindu on omaluaduine. Mustathäi tundiettuu hyybiedy kuulužas mul’tfil’mas kondies da sen dovarišas počinpoigazes, kui lindu autoi heile kirjuttua hyvittelysanat, konzu dovarišat lähtiettih roindupäiväle. Hyybiel, sen iče tiijät, ollah suuret silmät. Net ollah liikumattomat, ainos kačotah kohti. Sanotah buito hyybiet nimidä ei nähtä päiväl, ga se ei ole tozi. Kui silmy, mugai korvu hyybiel on ylen tarku, tarkembi da herkembi migu kažil. Hyybii kuulou nelläh kerdah parembi sidä. Sendäh rahvas toiči sanotah hyybielöi siivekkähikse kažiloikse. Eletäh hyybiet yksitellen da ollah mečästäjät linnut. Net meččuijah pienii elättilöi, enne kaikkie hiirii da rottii, pienembii linduloi. Syvväh böbökköigi. Sanotah ku hyybiet meččuijah yöl, ga erähät niilöis voijah päivälgi. Hyybii kui lendäy ni kuule, ni vihjua et. Tulou maguajan linnun luo dai tabuau omih kynzih, se ni havaččuo ei ehti. Omua peziä hyybii ei luaji, tulou elämäh vahnoih, toizien linduloin hyllättylöih pezih. Libo haudou poigazii kololoih da kallivoloin hallelmuksih. Hyybiet azutah puarat vai kerran elokses. Havvotah poigazii vaiku kerran vuvves. Erähänny vuon ku ollou kylläl syömisty, ga havvotah kaksi kerduagi. Havvondah menöy kogonaine kuu. Hyybiel rodieu 3-10 poigastu. Poigazet roitah sogiet, nerottomat da maltamattomat. Emä- da ižähyybiet mollembat kačotah da syötetäh niidy.
Faktat: – Hyybiet eletäh kaikkiel, suves dai pohjazes. Niidy eläy meren rannal da mečäs, mägilöis da čuurumualois, lageikol da linnoisgi. Ei elä niidy vai Antarktidas. – Ven’al 144 hyybien lajilois on 18. – Pienembät hyybiet eletäh läs 20 vuottu, suurembat kai 68 vuottu. – Hyybiet voijah eliä viettäh kuuluguh. Vien sijas heile on meččuittuloin zvierilöin da linduloin veri. Ga viettäh hyö sendäh ei olla, vetty pidäy niilöile ei vaiku juvva, ga kezoidugi kylbie. – Hyybii voi kiändiä piädy 270 gruadusikse da se nikui ei vaikuta sen tervehyöh. – Vihjatah: hyybii on ylen mielevy lindu. Eihäi nareko Midä? Konzu? Kus? -kižan voittajale lahjoitetah hrustal’noi hyybii. – Erähil kanzoil hyybii, sendäh ku se meččuiččou yölöil, on arbuamatoi olendo, tiedohuon da pahoin hengien simvolu. – Erähät kanzat ollah sidä mieldy, ku hyybii on muanalazien uardehien da rikkahuksien akkiloičči da vardoiččii.