Siirry sisältöön

Igor Stravinskii

On otettu Wikipedii-späi
Igor F’odorovič Stravinski
Portriettu
Ammatti: säveldäi, orkesterujohtai, pianistu
Rodivui: 5 (17) kezäkuudu 1882[1][2]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 6. sulakuudu 1971(1971-04-06)[9][10][11][12][13][14][15][16][17][18][19][5][20][21] (88 года)
Kuolendukohtu:
Tuatto: Fjodor Stravinski[d][6]
Ukko / akku: Yekaterina Nosenko[d] и Vera de Bosset[d]
Lapset: Soulima Stravinsky[d][6] и Théodore Strawinsky[d][6]
Nimikirjutus:

Igor F’odorovič Stravinski (5. kezäkuudu 1882, Oranienbaum, Ven’an impeerii - 6. sulakuudu 1971, New York, Yhtysvallat) oli ven’alaine säveldäi, orkesterujohtai da pianistu, muuzikuallizen modernizman piähengi, yksi XX-vuozisuan muailman muuzikkukul’tuuran kulužimis ezittäjis. Fransien kanzalaine (1934) da Ameriekan Yhtysvalloin kanzalaine (1945).

Eloskerdu

[kohenda | kohenda tekstu]

Stravinski rodivui Oranienbaumas da vietti kogo lapsusaijan Piiteris. Hänen tuatto F’odor Ignatjevič Stravinski oli Mariinski-teatran pajattai. Muamo Anna Kirillovna Holodkovskaja oli pianistu da pajattai. Stravinski opastui oigevustieduo, ga vaihtoi sen alan muuzikkah. Vuvvennu 1902 hänes rodih Nikolai Rimski-Korsakovan opastui. Vuvvennu 1906 Stravinski meni kirjoih sevoittaren Jekaterina Gavrilovna Nosenkonke. Stravinski lähti Ven’alpäi vuvvennu 1910 da matkusti Pariižah. Vuvvennu 1939 häi muutti Yhtysvaldoih. Häi kuoli 88-vuodehizennu New Yorkas, ga hänet pandih muah kalmikole Venetsies.

Luomisruado

[kohenda | kohenda tekstu]

Stravinskin virgua voi jagua kolmeh kaudeh.

Ven’alaine kauzi (1908—1923)

[kohenda | kohenda tekstu]

Tämän kavven allettih kolme D’agelevan joukole sävellettyy baliettua. Balietois Stravinski käytti tiemoi da motiivoi Ven’an rahvahanmuuzikas da niilöis kuuluu Stravinskin opstajan Nikolai Rimski-Korsokovan vaikutus. Muut tevokset ollah ouperu «Solovei» (1916), «Saldatan histourii» (1918), «Svuad’bu» (1923).

Uuskluassine kauzi (1920—1954)

[kohenda | kohenda tekstu]

Stravinskin muuzikas on 1700-luvun muuzikan vaikutus. Tämän kavven enzimäine tevos on ouperu «Mavra» (1921—1922). Sežo täh kaudeh kuullah ouperu «Tsuari Edipu»(1927), baliettu «Apollon Musaget» (1928) da konsertu «Dambarton Oks» (1937—1938).

Sarjalline kauzi (1954—1968)

[kohenda | kohenda tekstu]

Stravinski käytti sarjalližuttu da 12-sävelsistiemua, kuduadu häi aijemba oli vastustannuh. Erähis tevoksis on kova uskonnolline temuatiekku. Enzimäzet tevokset ollah «Kantata» da «Septet».

  1. Проверено 29 августа 2024.
  2. https://www.astro.com/astro-databank/Stravinsky,_Igor Проверено 29 августа 2024.
  3. Stravinsky, Igor // The Enciclopædia Britannica. Volume XXXII, 1922London, NYC: 1922. — Vol. XXXII Pacific Ocean Islands to Zuloaga.
  4. Nationalbibliothek D., Berlin S. z., Staatsbibliothek B., Nationalbibliothek Ö. Record #118642545 Проверено 30 декабря 2014.
  5. 5,0 5,1 5,2 Archivio Storico Ricordi Проверено 3 декабря 2020.
  6. 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 Каталог Немецкой национальной библиотеки Проверено 19 июля 2024.
  7. 7,0 7,1 LIBRIS — 2012. Проверено 24 августа 2018.
  8. https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65478206/f49.item.r=Stravinsky
  9. Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  10. 10,0 10,1 Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017. Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q5375741” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  11. SNAC Проверено 9 октября 2017.
  12. Internet Broadway Database Проверено 9 октября 2017.
  13. Cultural I. http://enciclopedia.itaucultural.org.br/São Paulo: Itaú Cultural. — ISBN 978-85-7979-060-7 Проверено 9 октября 2017.
  14. Nationalencyklopedin Проверено 9 октября 2017.
  15. filmportal.de Проверено 9 октября 2017.
  16. Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
  17. Gran Enciclopèdia CatalanaGrup Enciclopèdia.
  18. Jean-Pierre Delarge http://www.ledelarge.frParis: Gründ, Jean-Pierre Delarge, 2001. — ISBN 978-2-7000-3055-6
  19. Babelio
  20. Архив изобразительного искусства Проверено 1 апреля 2021.
  21. Munzinger Personen Проверено 9 октября 2017.