Igor Stravinskii
| Igor F’odorovič Stravinski | |
|---|---|
 | |
| Ammatti: | säveldäi, orkesterujohtai, pianistu |
| Rodivui: | 5 (17) kezäkuudu 1882 |
| Roindukohtu: | |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 6. sulakuudu 1971[5][6][7][8][9][10][11][12][13][14][15][2][16][17] (88 года) |
| Kuolendukohtu: | |
| Tuatto: | Fjodor Stravinski[d][3] |
| Ukko / akku: | Yekaterina Nosenko[d] и Vera de Bosset[d] |
| Lapset: | Soulima Stravinsky[d][3] и Théodore Strawinsky[d][3] |
| Nimikirjutus: | .svg) |
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Igor F’odorovič Stravinski (5. kezäkuudu 1882, Oranienbaum, Ven’an impeerii - 6. sulakuudu 1971, New York, Yhtysvallat) oli ven’alaine säveldäi, orkesterujohtai da pianistu, muuzikuallizen modernizman piähengi, yksi XX-vuozisuan muailman muuzikkukul’tuuran kulužimis ezittäjis. Fransien kanzalaine (1934) da Ameriekan Yhtysvalloin kanzalaine (1945).
Eloskerdu
[kohenda | kohenda tekstu]Stravinski rodivui Oranienbaumas da vietti kogo lapsusaijan Piiteris. Hänen tuatto F’odor Ignatjevič Stravinski oli Mariinski-teatran pajattai. Muamo Anna Kirillovna Holodkovskaja oli pianistu da pajattai. Stravinski opastui oigevustieduo, ga vaihtoi sen alan muuzikkah. Vuvvennu 1902 hänes rodih Nikolai Rimski-Korsakovan opastui. Vuvvennu 1906 Stravinski meni kirjoih sevoittaren Jekaterina Gavrilovna Nosenkonke. Stravinski lähti Ven’alpäi vuvvennu 1910 da matkusti Pariižah. Vuvvennu 1939 häi muutti Yhtysvaldoih. Häi kuoli 88-vuodehizennu New Yorkas, ga hänet pandih muah kalmikole Venetsies.
Luomisruado
[kohenda | kohenda tekstu]Stravinskin virgua voi jagua kolmeh kaudeh.
Ven’alaine kauzi (1908—1923)
[kohenda | kohenda tekstu]Tämän kavven allettih kolme D’agelevan joukole sävellettyy baliettua. Balietois Stravinski käytti tiemoi da motiivoi Ven’an rahvahanmuuzikas da niilöis kuuluu Stravinskin opstajan Nikolai Rimski-Korsokovan vaikutus. Muut tevokset ollah ouperu «Solovei» (1916), «Saldatan histourii» (1918), «Svuad’bu» (1923).
Uuskluassine kauzi (1920—1954)
[kohenda | kohenda tekstu]Stravinskin muuzikas on 1700-luvun muuzikan vaikutus. Tämän kavven enzimäine tevos on ouperu «Mavra» (1921—1922). Sežo täh kaudeh kuullah ouperu «Tsuari Edipu»(1927), baliettu «Apollon Musaget» (1928) da konsertu «Dambarton Oks» (1937—1938).
Sarjalline kauzi (1954—1968)
[kohenda | kohenda tekstu]Stravinski käytti sarjalližuttu da 12-sävelsistiemua, kuduadu häi aijemba oli vastustannuh. Erähis tevoksis on kova uskonnolline temuatiekku. Enzimäzet tevokset ollah «Kantata» da «Septet».
- ↑ Stravinsky, Igor // The Encyclopædia Britannica. Volume XXXII, 1922 — London, NYC: 1922. — Vol. XXXII Pacific Ocean Islands to Zuloaga.
- 1 2 3 Archivio Storico Ricordi
- 1 2 3 4 5 6 7 Каталог Немецкой национальной библиотеки
- 1 2 LIBRIS — Национальная библиотека Швеции, 2012.
- ↑ Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF
- 1 2 Encyclopædia Britannica
- ↑ SNAC
- ↑ Internet Broadway Database
- ↑ Cultural I. http://enciclopedia.itaucultural.org.br/ — São Paulo: Itaú Cultural. — ISBN 978-85-7979-060-7
- ↑ Nationalencyklopedin
- ↑ filmportal.de
- ↑ Энциклопедия Брокгауз
- ↑ Gran Enciclopèdia Catalana — Grup Enciclopèdia.
- ↑ Jean-Pierre Delarge http://www.ledelarge.fr — Paris: Gründ, Jean-Pierre Delarge, 2001. — ISBN 978-2-7000-3055-6
- ↑ Babelio
- ↑ http://isabart.org
- ↑ Munzinger Personen