Immanuel Kant

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Immanuel Kant
Портрет
Ammatti: filosofi, antropologi, fyysikko, kirjastonhoitaja, Kirjuttai, pedagogi, yliopisto-opettaja
Rodivui: 22. sulakuudu 1724(1724-04-22)[1][2][3]
Roindukohtu: Königsberg[d], Itä-Preussi[d], Preussin kuningaskunta[d][1]
valdkund: Flag of the Kingdom of Prussia (1803-1892).svg Preussin kuningaskunta[d]
Kuoli: 12. tuhukuudu 1804(1804-02-12)[1][2][3] (79 лет)
Kuolendukohtu: Königsberg[d], Itä-Preussi[d], Preussin kuningaskunta[d][1]
tuatto: Johann Georg Kant[d]
nimikirjutus: Immanuel Kant signature.svg
Immanuel Kant VikiAitas

Immanuel Kant (22. sulakuudu 172412. tuhukuudu 1804) oli germuanielaine filosouffu, germuanielazen klassizen filosouffien alguhpanii, Tiijonandamisaijan da Romantizman rajal ruadanuh.

Opastus da tiedoruado[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kant opastui arvokkahas Collegium Fridericianum –gimnuazies. Vuvvennu 1740 piäzi opastumah Königsbergan yliopistoh. Tuatan kuolendan periä Kantal pidi jättiä opastundu da ruveta avvuttamah perehty, sendäh kymmenekse vuottu häi rodieu kodiopastajakse Judšenas. Juuri sil aigua, 1747-1755, häi kirjutti da julgai oman kosmogounizen ennustusmielen Päiväzen sistieman rodivundas alguperäzes uvus. Vuvvennu 1755 Kant väitti douhturikse, mi andoi hänele mahton opastua yliopistos. Kantal algavui sit 40 vuottu kestänyh opastajan ruado. Seiččeivuodizen voinan aigah (1758-1762) Königsberg, kus eli da ruadoi Kant, kuului Ven’ale. Se aigu filosouffah niškoi oli vähäproduktiivine, häi kirjutti vai erähii muansäräityksii koskijoi kuvauksii. Voinan jälgehine aigu, vastukarai, oli hyövykäs, Kant piästi ilmah äijän tiedokirjutustu.

Kantan ruavos vuottu 1770 pietäh ”kriittizen” kavven alguvuvvennu. Sinävuon 46 vuvven ijäs händy pandih Königsbergan yliopiston lougiekan da metafiiziekan professorakse, kus häi vuodessah 1797 pidi eriluaduzii luvendoloi – filosouffiedu, matemuatiekkua da fiiziekkua koskijoi.

Sil aigua Kant kirjutti omat perinpohjazet ruavot, kudamien hyvyös häi sai XVIII vuozisuan kuulužan da arvokkahan ajattelijan nimen da kudamat ylen äijäl vaikutettih muailman filosouffizen ajattelun tulieh kehitykseh:

  • ”Puhtahan älyn kriitiekku” (1781) – gnoseolougii
  • ”Käytändöllizen älyn kriitiekku” (1788) – etiekku
  • ”Ajattelukyvyn kriitiekku” (1790) – estietiekku

Kant luadi pohjan elättimuailman sugupolvilajittelule, kehitti mielen rahvasrovun luonnollizes kehitändäs, tutki nouzu- da laskuvezilöi.

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #118559796 Проверено 9 апреля 2014. Citaciihaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "Q36578" on määritetty usean kerran eri sisällöillä Citaciihaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "Q36578" on määritetty usean kerran eri sisällöillä Citaciihaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "Q36578" on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. 2,0 2,1 data.bnf.fr Проверено 10 октября 2015.
  3. 3,0 3,1 http://snaccooperative.org/ Проверено 9 октября 2017.