Internet

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Internetan käyttäimiärät suhtehes vägiluguh (2009).
Internetan käyttäimiärät eri mualois (2007).

Internet on muailmanlajuine tiedoverko, kudai yhtistäy paikallizet tiedoverkot toine toizeh. Internet ei ole yksi tiedoverkolois, a nimitys tarkoittau kaikkien yhteh liitettylöin tiedoverkoloin kogonažuttu. Internet on avvonaine kaikile, ket tahtotah sih liittyö. Pidäy novvattua sen tehniellizii viestindysiändölöi libo protokoloi.

Internetan kehitys[Kohendele | Kohendele tekstua]

Internetah kytkettylöin tiedokonehien (internet host) miärän kehitys vuodeh 2005.

Internetan perustu oli luodu vie 1960-luvul Yhtysvallois. [1]

1990-luvul Internet-palvelut oli siirretty firmoile. Jälles sidä se rubei terväh leviämäh rahvahan käyttöh.

Tehnolougiet[Kohendele | Kohendele tekstua]

TCP/IP perustuu sih ajatukseh, gu tiedoliikendeh verkos tapahtuu käyttäjen yhtenjyttymii tiedosähkielöi, IP-pakiettoloi. Lähettäjän da vastahottajan välile muvvostetut yhtevyöt vaikutetah vai piätehlaittehih, dai pakietoin sizäldön tulkindu tapahtuu vaigu piätehlaittehis. Iče tiedoliikendehverko siirdäy vai tietyntyyppizii pakietoi. Jogahizen pakietan käytettävy reitti voi olla erilaine.

Internetan käyttötarkoitukset[Kohendele | Kohendele tekstua]

Yksityzet ristikanzat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Internetan käyttö viestilöin välittämizeh oli allus algajen suosittu. Vahnembii taboi ollah sähköpostu, uutisjoukot sego sähkopostan kauti käytettävät postituslistat. WWW-sivuloin kehittämizes roitih tavallizinnu chatat da keskustelualovehet. Nygöi Internetua käytetäh vie pikaviestindäh, Internet-soittoloih da videoneuvotteluyhtevyksih.

Tiijon ečindän kannal Internetan kazvamine merkičči vallankumovustu.

Internetua käytetäh vie tiijostoloin jagamizeh. Nygöi tiijostojago tapahtuu tavan mugah WWW:n välityksel. Javos on ezimerkikse eriluadustu kirjutustu, muuzikkua, ohjelmistoloi da fil'moi. Tiijostoloi voi tallendua ičelleh libo andua tiijostoloi toizien tallendettavakse libo ladattavakse, ga se on zakonanvastastu.

Firmat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Internet on vaikutannuh merkittävästi kaupankäyndän siirdymizeh Internetah, erityizesti kulutuskaupan puoles monel firmal on (verkokaupu). Suurembii Internetas ruadajat verkokaupat ollah Amazon da eBay.

Verkorekluamu kazvoi terväh 1990- da 2000-luvul da vuonnu 2013 rekluamah Internetas käytettih ezmästy kerdua Yhtysvallois enämbän jengua migu tv-rekluamah. Rekluamah internetas käytettih 31 miljardua jevruo da tv-rekluamah 29 miljardua jevruo.[2]

Internetann probliemat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Internetan kuadumistu on toiči ennustettu vagavien tiedoteknillizien probliemointäh (ezimerkikse roskapostu, virusat, haittu- da vagoiluohjelmat sego käytös olijoin ohjelmistoloin tiedoturvupuuttehet).[3]

Argielokses Internet aiheuttau sotsiualistu riippuvuttu, kuduas realimuailman aktivitietat on korvattu virtualizel tovelližuol.

Nimitys[Kohendele | Kohendele tekstua]

Nimitys internet on roinnuh kahtes anglienkielizes sanas inter da net, kudualoin merkičys tarkoittau verkoloin väline.

Lähtehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kirjaližuttu suomekse[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Matikainen, Janne – Laaksonen, Salla – Tikka, Minttu (toim.): Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Vastapaino. 2013.

Aihies muijal[Kohendele | Kohendele tekstua]