Ivan Sen’kin

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ivan Sen’kin
Ammatti: poliitiekku
Rodivui: 16. elokuudu 1915(1915-08-16)
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 20. tuhukuudu 1986(1986-02-20) (70 года)
Kuolendukohtu:

Ivan Iljič Sen’kin (3. (16.) elokuudu 1915 - 20. tuhukuudu 1986) oli nevvostolaine puolovehes da poliitiekas ruadanuh, Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan enzimäine sekretari (1958-1984), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö (1984-1985), Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston deputuattu (4., 6-11. kučundukerähmölöin), Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen XXI-XXVI kerähmölöin deputuattu, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston deputuattu (5.-11. kučundukerähmölöin), Ven’an fedaratiivizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston deputuattu.

Eloskerdu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Sen’kin rodivui vuvvennu 1915 Namojevon kyläh Petroskoidu lähäl muanruadajien pereheh. Kanzua myöte oli karjalaine. Loppi seiččievuodizen fabriekku-zavodan školan Suna-kyläs Kondupohjan piiris. Opastui Petroskoin meččytehnikumas, lähti sit iäre kolmandel kursal opastujes.

Vuozinnu 1933-1938 opastui da sit loppi Moskovan K. Timir’azevan nimizen muatalovusakadeemien ekonoumiekan tiedokunnan.

Vuozinnu 1939-1941 ruadoi vahnimannu agronomannu Poventsan da Rugajärven mašinoin da traktoroin stansiel, Onieganrannikon piirin muatalovusozaston piälimäzenny agronomannu.

Heinykuus 1940 rubei kuulumah Kogonevvostoliiton kommunistoin puoloveheh.

Ižänmuallizen voinan aigah ligakuus 1941 syvyskuussah 1944 Sen’kin oli Karjalan frontal. Voinalpäi häi tuli vahniman leitenantan čiinus.

Vuvvennu 1946 händy pandih Kommunistoin puolovehen Sverdlovskan komitietan muatalovusozaston instruktorakse. Sit vallittih Butkinskoin raikoman enzimäzekse sekretarikse, jälles Kommunistoin puolovehen Sverdlovskan komitietan muatalovusozaston piälikökse. Vuozinnu 1951-1955 Sen’kin ruadoi mainitun komitietan sekretarinnu.

Vuvvennu 1955 Sen’kinua työttih ruadoh Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keskuskomitiettah. Vuozinnu 1955-1956 häi ruadoi Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikön sijahizennu.

Pakkaskuus 1956 oli Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen Keskuskomitietan toine sekretarinnu, heinykuus 1956 – puolovehen Karjalan komitietan toizennu sekretarinnu. Syvyskuul 1958 rodih enzimäzekse sekretarikse da 25 vuvven aigah (sulakuussah 1984) oli sit virras.

Sulakuun 18. päivänny 1984 Sen’kinua vallittih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikökse. Sen’kin oli Kommunistoin puolovehen piälimäzen tarkastuskomissien jäsen (1961-1966), Kommunistoin puolovehen Keskuskomitietan kandiduatannnu, puolovehen kerähmölöin deleguatannu, Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston, Karjalan Korgeviman nevvoston da Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan deputuatannu.

Talvikuus 1985 Sen’kin oli penziel. Häi kuoli Moskovan bol’niččah 20. tuhukuudu 1986 da händy pandih muah Petroskoih Suolusmäen kalmužimale.

Palkindot da musto[Kohendele | Kohendele tekstua]

Sen’kinan palkindot:

  • Kaksi Leninan kunnivomerkii
  • Ligakuun vallankumovuksen kunnivomerki
  • Kaksi Ruadajan Ruskien Flavun kunnivomerkii
  • Kunnivoičuksen merki -orden
  • Ižänmuallizen voinan II astien kunnivomerki
  • Rahvahien ystävyön kunnivomerki
  • medalit
  • Kuoltuu Sen’kinale annettih Karjalan tazavallan kunnivoitun eläjän-arvonimi.

Elokuun 17. päivänny 2007 Petroskoih Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmön vastalpäi pieneh puustoh oli avattu Sen’kinan mustopačas da se pieni puusto sai hänen nimen.