Jänöi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jänöidy on kaikis Karjalan mečis


Jänöi on meččyelätti.

Leviendy Karjalas[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalas jänöit eletäh kaikkiel, yhtelläh enimyölleh suvaijah nuorien kuuzikkoloin reunoi, meččii jogiloilluo, suoloin da niittylöin agjoi. Karjalan suvipuoles jänöidy on enämbi, migu pohjazes.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Jänöi painau nelli-viizi kiluo, sen rungan piduhus on enämbi 50 sentii. Jänöi ylen hyvin maltau juoksendella syviä lundu myöte. Talvel jänöi on kogonah valgei, kezäl sen turki on muzavanruskei. Korvien n’okathäi ollah ainos mustat, händy ylöpuoles on valgei. Jänöi vaihtau turkin kaksi kerdua vuvves: keviäl da sygyzyl.

Syöndy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Syömizien ečos jänöi on aktiivizembi huondeksel da illal. Talven aigua jänöi enimyölleh syöy lehtipuuloin vezua: huavan, pajun da koivun. Lumettomuon aigah sen syömizenny ollah heinykazvit: šaraheiny, vil’l’ukazvit, imiččy da äijät muut.

Kiimuaigu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Jänölöil enzimäine kiimuaigu on kevätkuul. Jänöil rodieu 2-8 poigua, net rodivutah oraskuul. Emäjänöi imettäy niidy kaikkiedah kymmene päiviä. Tämän jälles jänöi ruvetah syömäh iče. Syvväh net heiniä.

Lugu Karjalas[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vuozi vuottu jänölöin lugu vaihteleh. Elätin luvun vähenemizeh vaikutetah pedoelätit, semmite ilves da pedolinnut, paha siä da sen periä tartunuot tavvit.
Vuvven 2014 tiedoloin mugah Karjalas on 87 tuhattu jänöidy.