Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalal ad-Din Muhammad Rumi
Portriettu
Ammatti: runoilii, jurist-consultant, teologi, Kirjuttai, literary, filosoufu, mystic
Rodivui: 30. syvyskuudu 1207(1207-09-30)[1]
Roindukohtu: Afganistuanu, Afganistuanu[2][3]
kanzalližus: Kovaresmia[d]
Rumin sulttaanikulta[d]
Kuoli: 17. talvikuudu 1273(1273-12-17)[4][1] (66 лет)
Kuolendukohtu: Turtsii[5]
Tuatto: Baha ud-Din Walad[d]
Ukko / akku: Gawhar Khatun[d]
Lapset: Sultan Walad[d]


Jalal ad-Din Muhammad Rumi (30. syvyskuudu 120717. talvikuudu 1273) oli persielaine runoilii. Häi on tundiettu nimel Rumi da Mevlana.

Jalal ad-Din Muhammad rodivui Balkhin-linnas nygyzes Afganistuanas. Jalalan tuatto oli opastunnuh Baha’addin Valad, kudai piätti muuttua perehenke Konyan linnah nygyzen Turtsien alovehel. Sie Jalal eli läs kogo elaijan da kirjoitti runoloi modernil persien kielel. Sego afganistalazet da turtsielazet, sego iranilazet pietäh händy kanzallizennu runoilijannu.

Jalal ad-Din Muhammad sai hyvän opastuksen. Häi opastui kui teologiedu da oigevustieduo, muga i tarkoi tiedoloi. Häi ylen hyvin maltoi arabien da persien kieldy, tiezi Koranua da sen selittamizii.

Konyanas Jalal ad-Din Muhammad tuttavui Faridaddin Attaran ruadoh da hänes kazvoi sufilaine mystikko. Hänet mustetah suvaičuksen da rauhan työndäjänny pyörijän dervišilöin liikkehen perustajannu. Jalal ad-Din Muhhammadan elaijan jyrky muutos oli tuttavumine mystikko Shams-I Tabrizah vuonnu 1244. Rumis rodih askiettu da häi rubei kirjoittamah runokogomuksen Divan-I Shams-I Tabrizi kuvuamah suvaičustu Shams-ih da gor’ah hänen kuolendas vuonnu 1248.

Rumin mavzolei Konyas on nähtävyys da pyhäkohtu. Joga vuottu sih kävyy läs kaksi miljonua ristikanzua.

  1. 1,0 1,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  2. Фёдор Николаевич Менцов Джеллаль-эддин-Руми // Энциклопедический лексикон. Том 16, 1839Санкт-Петербург: 1839. — Т. 16.
  3. Агафангел Ефимович Крымский Джелаледдин Руми // Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона. Том Xа, 1893Санкт-Петербург: Брокгауз—Ефрон, 1893. — Т. Xа.
  4. Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
  5. Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #118716158 Проверено 30 декабря 2014.