Japounien kieli
| 日本語 Nihongo | |
 | |
| Muat | Japounii, Palau |
|---|---|
| Aluehet | Päivännouzu-Azii |
| Pagizii | 125 000 000 |
| Kirjalližus | Kandži, Hirgana, Katakana |
| Stuatussu | Valdivolline kieli |
| Tipologii | Agglutinativine, SOV |
| Kielen koodit | |
| ISO 639-1 | ja |
| ISO 639-3 | jpn |
Japounien kieli — (japouniekse 日本語) kieli on japanilazien kieli da tovenny on Japounien valdivokieli kiistellyl sistiemallizen sijanke toizien kielien joukos. Hos Japounien kielen stuatussu ei ole juridizesti varustettu, kai virralline dokumentoindu da Japounien zakonat on kirjutettu sen kielel. Japonien školilois sen opastamini on tarkotettu "kanzalline kieli" -oppijakzien rajois.
Tarkkua tieduo sen pagizijoin lugumiäräs ei ole. On oletettu, gu heijän lugumiäry on enämbi 130 miljonua hengie[1]; se lugumiäry kuului niilöih, ket eletäh Japanas, niilöih, ket eletäh Japounien ulgopuolel da niilöih, ket eletäh niilöis alovehis, kudamat konzutahto oldih Japounien vallan al. Se, tilastoloin mugah, voi vaihtuakzeh, ga Japounien kieli, muitegi, kuuluu muailman kymmeneh kieleh pagizijoin lugumiärän mugah.
Japounien kielen da kogo japouni-ryukyuan kieliperehen geneettzii yhtevytty ei ole loppussah sellitetty. Sit erotetah kaksi sanaston kerdua, kudamis toizel on paralleliloi altajankielizis, toizel - avstronezien kielizis; todennäköisembi on se, ku altajankieli on hävitetty. Japounien kielen siämes erottuu monta eri murdehta.
Kielel on alguperäine kirjutus, kudai yhtistäy ideogruafiedu da sil'pan fonogruafii.
Kielioppiellizesti japanilaine kieli on agglutinatiivine kieli, kuduas enimite on grammatiekkuloin merkičyksien syntetine ilmaisu.
Histourii
[kohenda | kohenda tekstu]
Japounien kielen histourii kehittyi kirjuttomal muinazel aijal ainutluaduzen hibridizen sistieman muodostamizekse, kudai algavui kitailazien hieroglifiloin adaptiiruandas VII-VIII vuozisual. Heian-aigas rodivuttih hiragana- da katakana-sil'puazet, kuduat juattih kirjuttamizen miehizekse da naizekse, a jälgimäzet keski-iän vuozisadat tuodih Kiinaspäi äijy leksikallizii lainanduo. Ratkaisevampi kiännös rodih Meidži-aigas (XIX vuozisuas), konzu Tokion murdehis rodih kanzalline standardu, a toizen muailman voinan jälles kirjuttamine oli kebjennyh da ylen äijy anglizmuadu, kielen muuttuu monimutkazekse arhaizen grammuatiekan, hieroglifikan da nygyaigazien länsimazien lainavuksien segoituksekse.
Murdehet
[kohenda | kohenda tekstu]
Levinnyzien murdehien keskes voibi erottua moizii, kui kansai-ben (関西弁), tohoku-ben (東北弁) da kanto-ben (関東弁), Tokion da sen ymbäristön murdehii. Eriluaduzien loittozien murdehien pagizijat puaksuh ei ellendetä toine tostu (hätken joga japonilaine tiedäy literatuuruo japonien kieldy, sendäh gu sil opastetah školas). Suurimat kielierozet ollah suvipuolel (Rukyu-suaret, kus vie paistah heimolazen japanilazen rukien kielel, da muudu). da Japounien pohjazii piirilöi. Piälinnu jagatah päivänlasku- da päivännouzujoukkoh.
Japounien kirjalližus
[kohenda | kohenda tekstu]Enzimäine sistiemu, kandži, sluužib juurimerkkien siirdämizekse da luadiu tekstan kompaktakse. Ezimerkikse, "ja-ma" (mägi) -iänien pitkän kirjutuksen sijas japanilazet käytetäh yhty simvolua 山, a oman muan nimekse - yhtistys 日本 (Nippon), kudai sanallizesti merkiččöy "päivän lähde". Ilmai hierogliifioidu japanilaine teksti rodizis loputtomakse yhtenjyttyllizien merkkien ribukse, kudamas on jygei eroittua substantiivua verbas. Hieroglifit avvutetah kerras lugie sanan tärgevytty: nenga, sanas 半分 (hanbun - "puoli") enzimäine merkki merkiččöy "puoli", a toine - "ozan", kudai loogizesti sellittäy sanan merkičysty vie sanan sanomizen tiedämättähgi.
Hiraganan sistiemu on grammuatiekan "cementan" roulannu, yhtistäy hierogliifoi eläväh paginah. Sidä käytetäh kirjutettavakse ozazii, kui は (va) libo の (no), kuduat miäritetäh sanoin roolii sanas. Hiragan tärgevin funkcii on verbien muuttavaloin loppieloin muotoičendu. Ezimerkikse, 行きます-sanas (ikimasu - "tulen") enzimäine simvol on hieroglif "tulen", a jälgimäzet nelli hiragana-merkkiä ozutetah nygözen aijan mugah. Sežo hiraganoil kirjutetah sanua, kudamih hierogliifat ollah ylen monimutkat libo vahnat, ezimerkikse, tervehys こんにちは (konitiva - "hyviä päiviä").
Vierahien vaikutukšien kera ruatoh käytetäh katakanaa, kumpani visualizisti erottuu omalla kulmallisuolla. Se on väittämätöi nygyaigazen terminologien kirjutukses, kudai on tulluh Päivänlaskuspäi: ezimerkikse, sana "tietokone" kirjutetah kui コンピューター (konpju:ta:), a "televisieru" kui テレビ (teräby). Katakanalazet kirjutetah sežo ulgomualazii nimilöi da mualoin nimilöi paiči niilöi, kudamat ollah histouriellizesti sidottu Kiinah. Muga, nimi "Anna" muuttuu アンナ:akse, a muan nimi "Francii" - フランス:akse. Se avvuttau japoniekkua kerras ellendämäh, ku hänen ies on lainattu termi, a ei alguperäine japanilaine sana.
Tategaki da yokogaki
[kohenda | kohenda tekstu]
