Siirry sisältöön

Johann Strauss

On otettu Wikipedii-späi
Johann Strauss
Portriettu
Roindunimi:germ. Johann Baptist Strauss II
Ammatti:orkestranohjuaju, säveldäi
Rodivui:25. ligakuudu 1825(1825-10-25)[1][2][3][3][3][4][5][6][7][8][9][10][11][12][13][14][15][16]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli:3. kezäkuudu 1899(1899-06-03)[1][2][3][3][3][4][5][6][7][8][10][11][14][15][16] (73 года)
Kuolendukohtu:
Tuatto:Johann Strauss vanhempi[d][16]
Muamo:Maria Anna Streim[d]
Ukko / akku:Henrietta Treffz[d], Angelika Strauss[d][18][19] и Adele Strauss[d]
Nimikirjutus:

Iogann Batist Štraus II (germ. Johann Baptist Strauss; 25. ligakuudu 1825, Vena — 3. kezäkuudu 1899, Vena) - on avstrielaine säveldäi, orkestrujohtai da viulunsoittai, tundiettu "valssin kuningas", kudai kirjutti äijy muuzikkutevoksii da moni kuulužua operiettua.


Elaigu

[kohenda | kohenda tekstu]

Iogann Štraus rodihes kuulužan avstrielazen säveldäjän Iogann Štraus vahnemban perehes. Hänen died'oin tuatto Iogann Mihael' Štraus (1720-1800) oli jevrei Budapeštaspäi, kudai otti katoulizen uskon. Štraus nuoremban kaksi vellie sežo oli tiettävii säveldäjii.

Iogannan tuatto tahtonus, gu poigu ollus bankiirannu, sen täh brihaččuine opastui soittamah viulua peitoči, gu ei suututa vahnembua. Muammo auttoi poijale kehittyö muuzikas.

Vallankumovuksen Avstries vuvvennu 1848 jälgeh tuatan ja pojan riidu vaigu syveni. Iogann Štraus vahnembi kannatti monarhiedu da kirjutti uskollizen Radeckien maršin, Iogann Štraus nuorembi täl aigua soitti Marsel'ezua da ičegi kirjutti moni vallankumovuksellistu maršii da val'sii.

Vuvvennu 1849 Iogann Štraus vahnembi kuoli skarlatiinas. Tuatan kalmal Štraus nuorembi soitti Mocartan Rekviem hengenmessun, sit nimitti tuatale Eolovan arfu val'sin da painoi tuatan tävven kirjutuskogomuksen omal suittodengoil.

Vuvvennu 1856 Štraus oli ezmäzil ozuttelumatkoil Ven’al.

Vuvvennu 1862 häi nai ouperupajattajas Jetti Halupeckaja.

Iogann Štrausan tulokkahimat vuvvet oli 1860-1870, konzu säveldäi kirjutti omat parahat val’sit Kaunehel taivahankarvazel Dunajal (1866), Venan mečän suarnat (1868) da parahat operietat.

Vuvvennu 1870 Štraus kieldävyö dvorčuvelgois (andoi net Eduard vellele) da pani omua elostu operietale. Vuottamattah, 43-vuodehizennu kuoli Jozef velli.

Vuvvennu 1871 Iogan Štraus Žak Offenbahan nevvon mugah keksii oman ezmäzen Indigo da nellikymmendy rozvuo operietan, kudai mielytti rahvastu. Kaikkiedah säveldäi kirjutti 15 operiettua.

Vuvvennu 1874 Iogan Štraus piästi ilmoih Yöliivoi operietan, kudual ezmäzikse ei olluh suurdu kuulužustu. Operiettu moni vuottu oli Venan teatroin lavoil, ga sai triumfusuvaičustu vaigu 20 vuottu peräs, konzu Gustav Maler keksii uvven redakcien.

Vuvvennu 1885 säveldäi kirjutti uvven nerotevon Čiganoin baronu operietan, kuduan juondeh on otettu Mor Jokain Saffi kerdomuksespäi. Operietan muuzikku on täytetty vengrielazel koloriital.

Elaijan jälgivuozien aijannu Iogann Štraus ei pidänyh konsertoi da läs ainos oli omas kois.

Vuvvennu 1899 häi suostui ohjata allun soitandua Yöliivoi operietan 25-vuodehispruazniekan kunnivokse. Kodih matkas olles säveldäi kylmi da kuoli Venas 73-vuodehizennu kouhkoloinžuaras. Häi oli pandu muah Venan piäkalmistol. Tulien vuon Jozef Baijer säveldi loppussah hänen Tuhkimo balietan.

Iogann Štrausan toimindu muuzikkualal

[kohenda | kohenda tekstu]

Omassah ijän aloh Iogann Štraus säveldi 496 tevostu: 168 val'sii, 117 pol'kua, 73 kadrielii, 43 maršii, 31 mazurkkua, 15 operiettua, nagrettavan ouperan da balietan. Häi nosti tansimuuzikkua simfounizille piälöile. Štrausan tevoksii ihaillih erilazet säveldäjät, Offenbahas Vagnerah, Legaras Čaikovskijah.

  1. ↑ 1,0 1,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  2. ↑ 2,0 2,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 Internet Broadway Database Проверено 9 октября 2017.
  4. ↑ 4,0 4,1 Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
  5. ↑ 5,0 5,1 International Music Score Library Project Проверено 9 октября 2017.
  6. ↑ 6,0 6,1 Discogs Проверено 9 октября 2017.
  7. ↑ 7,0 7,1 filmportal.de Проверено 9 октября 2017.
  8. ↑ 8,0 8,1 Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
  9. ↑ Constant von Wurzbach Strauß, Johann II. Sohn // Biographisches Lexikon des Kaiserthums Oesterreich — Wien: 1879. — Т. 39. — S. 344.
  10. ↑ 10,0 10,1 Gran Enciclopèdia Catalana — Grup Enciclopèdia.
  11. ↑ 11,0 11,1 GeneaStar
  12. ↑ http://aleph-prod-acc.obvsg.at/F?CON_LNG=ger&func=find-b-0&local_base=nlv — Австрийская национальная библиотека.
  13. ↑ Brozović D., Ladan T. [[::d:Q1789619|Hrvatska enciklopedija]] — Leksikografski zavod Miroslav Krleža, 1999.
  14. ↑ 14,0 14,1 14,2 Archivio Storico Ricordi Проверено 3 декабря 2020.
  15. ↑ 15,0 15,1 Архив изобразительного искусства Проверено 1 апреля 2021.
  16. ↑ 16,0 16,1 16,2 16,3 16,4 16,5 16,6 Biographisches Jahrbuch und Deutscher Nekrolog — B. — Т. 4. — S. 27-33. Проверено 17 марта 2024.
  17. ↑ [[::d:Q17378135|Штраус Иоганн (сын)]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. Проверено 28 сентября 2015.
  18. ↑ https://www.br-klassik.de/themen/klassik-entdecken/johann-strauss-sohn-konvertiert-zoom-100.html Проверено 5 сентября 2021.
  19. ↑ https://data.matricula-online.eu/de/oesterreich/wien/04-st-karl-borromaeus/02-15/?pg=126 — Т. 15. Проверено 28 декабря 2022.
Lähteh - "https://olo.wikipedia.org/w/index.php?title=Johann_Strauss&oldid=29541"