Jonas Heiska

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jonas Heiska
Portriettu
Ammatti: taidoilii
Rodivui: 13. ligakuudu 1873(1873-10-13)[1]
Roindukohtu: Toivakka[d], Keski-Suomen maakunta[d], Suomi[1]
kanzalližus: Flag of Finland.svg Suomi
Kuoli: 3. kevätkuudu 1937(1937-03-03)[1] (63 года)
Kuolendukohtu: Jyväskylä[d], Suomi

Jonas Heiska (suom. Jonas Heiska; 13. ligakuudu 1873, Toivakka, Suomen suuriruhtinaskundu — 3. kevätkuudu 1937, Jyväskylä, Suomi)

Eloskerdu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Jonas Heiska rodivui 13. ligakuudu vuonnu 1873 Toivakka-linnah, siegi mendih hänen lapsus- da nuorusvuvvet. Lapsennu puaksuh läži, sen periä hänen selgäh kazvoi gurbu. Ga sih huolimattah Jonas oli älykäs da nerokas lapsi. Vuonnu 1890 händy työttih opastumah Jyväskyläh litseih. Sie Heiska tuttavui Otto Kuusizeh. Mollembat oldih školan parahii opstujii (myöhembi, vuonnu 1900, Heiska mualuau Kuusizen portrietan). Heiska suvaičči muuzikkua, soitti viulul, tahtoi ruadua muuzikku- libo taidoalal.

Vuonnu 1898 Heiska piäzi opastumah Helsinkin taidehškolah. Myöhembi händy ruvettih tundemah Keski-Suomen enzimäzenny taidoilijannu. Yhtenny Heiskan opastajis oli Eero Järnefelt. Myöhembi Jonas opastui Pariižas. Sie häi kiinostui impressionizmah da rubei käyttämäh tačmoil piirustustabua. Sil aigua häi yhtyi jogavuodehizeh ozutteluh, kuduan järjestäjänny oli Helsinkin taidoilijoin seuru. Vuonnu 1900 Jonas Heiska yhtyi Pariižas piettyh kogo muailman ozutteluh.

Jevroupas opastuttuu Heiska tuli järilleh roindulinnah Toivakkah. Sie, perehferman ymbärialovehel, häi kävyi mualuamah. Myöhembi, dostalikse igiä häi muutti Jyväskyläh. Sie opastumah hänen luo kävyi tulii arhitektoru Alvar Aalto. Vuonnu 1918 karjalazes Uhtuon kyläs, nygözes Kalevalas, hyväksyttih Vienan Karjalan lippu, kuduan luadi Jonas Heiska. Vuonnu 1920 Jonas nai. Hänen mučoi oli muuzikan da pajatandan opastai Maikki Aro. Vuonnu 1921 häi sai tyttären, kuduale annettih nimi Vappu. Jonas Heiska kuoli 3. kevätkuudu vuonnu 1937, hänel oli 63 vuottu.

Hänen tytär Vappu Heiska sežo rodih taidoilijannu da jatkoi kuvien mualuamistu tuatan talois. Vuonnu 1993 enne kuolendua häi jätti taloin ruadopertinke da kai omažuot Jyväskylän linnale. Häi tahtoi, gu talois luajittas muzei. Vuonnu 1998 muzei avai omat veriät kävyjile. Tänäpäi sen kunnos pidämizes vastuau Keski-Suomen Muzei. Talois voibi nähtä taidoilijan ruadoloi sego kyläelokseh liittyjii ezinehii.

  1. 1,0 1,1 1,2 https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/