Joulupukki

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joulupukki


Joulupukki on suomelaine Pakkasukko, kudai jagau lapsile lahjoi Rastavakse. Suomen kielespäi suorah kiännetynny Joulupukki on Rastavan kozabošši. Suomes Joulupukin ielolijannuhäi pietäh kozabošin nägösty Rastavan piähengii. Tänäpäi Joulupukki on kui ymbäri muailmua kuulužu Santa Claus. Hänel on harmaipardu, ruskei turki da šuapku, očkat silmis.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Joulupukin suomenkielizen nimen pohjannu vikse on vahnu suomelaine perindö nuuttipukkih da kegripukkih. Nuuttipukit, kudamat oldih enimyölleh kozabošin nahkah šurivunnuot, käydih taloispäi taloih Nuutinpäivänny (13. pakkaskuudu, Rastavan aijan loppupiän, vuodessah 1708 pakkaskuun 7. päivässäh). Hyö pajatettih da suadih pajatandas pienii lahjoi. Ihan kui Ven'al smuutat.

Vahnas valehjumalahuskondollizes Suomes nuuttipukki oli mies, kudai šuorivui kozabošikse. Häi pani kozabošin sarvet piäh, ku suas muuttuo šamanistizen perindön mugah kozabošikse. Hänel piäl oli tuohimuasku da muurin kiännetty turki. Kozabošši käveli taloispäi taloih da ryyppäili hänele tarittuu viinua. Häi sai pöllätellä lapsii da olla humalas. Toiči kozabošši jagoi lahjoi sanankuulijoile lapsile da viččua kuulemattomile.

Eländykohtu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Markus Rautio sanoi Lapsien čuassu (suomekse Lastentunti) –raadivo-programmas Yleisradios vuvvennu 1927, ku Joulupukki eläy Korvantunturil Suomen Lapis. Sit Joulupukil on oma kodi.

Nygöine Joulupukki[Kohendele | Kohendele tekstua]

Tänäpäi suomelaine Joulupukki on ristikanzu. Häi on vessel harmaipardu mies. Suomelaine Joulupukki rubei šuorivumah ruskieloih sobih 1960-luvul. Häi on ijäkäs, sadoi vuozii elänyh mies. Toiči hänel käis näet puuhisty keppii. Joulupukin akku on Joulumuori da joulutontut (gnoumat) avvutetah Joulupukkii lahjoin luadimizes. Tontut myös kačotah, ket lapsis ollah hyvät da sanankuulijat.

Joulupukin poštu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Joga lapsi voi kirjuttua kirjazen Joulupukile hänen virrallizele adresile: Joulupukki, 99999, Korvatunturi. Joga vuottu Joulupukki suau vähimyölleh 500 tuhattu kirjastu da poštukartočkua joga muailman kolkaspäi.

Lahjoin jago[Kohendele | Kohendele tekstua]

Joulupukki lähtöy jagamah lahjoi Rastavua enne, 23. talvikuudu. Häi ajau ries, kudamua vietäh pedrat. Suomelaine Joulupukki ajau muadu myöte, amerikkalazelhäi pedrat lennetäh. Suomes Joulupukki ei tule pertih päčin truvaspäi, häi tulou veriäs. Pertih tulduu, häi tavan mugah kyzyi: ”Ongo täs talois sanankuulijua lastu?”

Luve ližäkse[Kohendele | Kohendele tekstua]

Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.

Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.

Pyykkönen, Petja: Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä Ortodoksi.net. Petja Pyykkönen, Hannu Pyykkönen ja Sonja Tammivuori. Viitattu 24.12.2008.

Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 47.

Edgren, Helena ja Lehtonen, Juhani U. E.: Nikolaus (noin 270 - noin 342) 2001. Kansallisbiografia. Viitattu 24.12.2007.

Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994.

Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 49.

Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 48-49.

Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 48.

Linkit[Kohendele | Kohendele tekstua]