Juho Kujola

Juho Kujola
Ammatti:	kielitieteilijä
Rodivui:	18. pakkaskuudu 1884(1884-01-18)
Roindukohtu:	Salmi
kanzalližus:	Suomi
Kuoli:	4. kezäkuudu 1963(1963-06-04) (79 года)
Kuolendukohtu:	Tampere, Suomi

Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alguperäine sugunimi Lazarev, 18. pakkaskuudu 1884, Miinalan kylä - 4. kezäkuudu 1963, Tampere) oli suomelaine lyydin da karjalan kielen tutkii.

Juho Kuola rodivui karjalazeh muanruadajien pereheh. Lapsennu häi opastui Sortavalan licies, kuduas händy kiinnostutti salmilazen murrehmaterjualan keräilemine.

Vuvvennu 1904 Kuola rubei opastumah suomen kieldy da slavjuanoin filologiedu Helsingin yliopistos. Opastundan aigannu häi keräi suurdu salmin murdehen sanaston materjualua. Kujola loppi yliopiston vuvvennu 1909, hänen tutkimus salmin murdehen foneetiekkah näh piästi ilmoih vuvvennu 1910 Suomi-sarjas.

Kujola pidi äijy lyydin da karjalan murdehien tutkimusmatkoi. Kezäl 1909 häi sai Suomelazen Kirjalližuon Seuran stipendien da matkusteli lyydin aloveheh: Sunnunsuuh-kyläh, alovehen pohjazeh da suveh, Kuujärvessah. Kujola keräi sanastuo, kirjutti iäni- da muodo-opillizii huomavuksii, otti fotokuvii.

Tuliennu vuvvennu Kujola puuttui tutkimah valdainkarjalazien kielimuoduo Novgorodin gubernies. Aunuksen gubernien gubernuator kieldi Kujolale kävvä lyydin aloveheh poliitiekallizien syylöin periä. Kujola keskittyi Novgorodin ja Tverin gubernieloin karjalan murdehien tutkimizeh. Häi kävi eri aigah Toržokah, Zubcovah, Višnij Voločokah, Ostaškovah, Ves'egonskah, Kašinah da Bežeckah. Tutkii keräi suurdu sanaston da suarnoin materjualua.

Pitky aigu Kujola ruadoi suomen kielen opastajannu da luvendoiččijannu školis da licielöis. Häi korjaili kogomuksen Lyydiläisiä kielennäytteitä (1934), sanakniigan Lyydiläismurteiden sanakirjan (1944). Vuvvennu 1960 Kujola nimitettih Helsingin yliopiston kunnivotiedodouhtorikse.