Jumal
Jumal, Jumalus libo Jumalolendo on käziteh, kudai tavan mugah tarkoittau yliluonnollizii olendoloi, kudamien uskotah halliččijan mm. luonnonvägie da ristikanzoin ozua.[1] Uskondot voi jagua sen mugah, kui äijy jumalua libo jumalatardu net palvotah. Monoteistazet uskondot käzitetäh tavan mugah vaiku yhten jumalan olemasolon, ku politeistazet uskondot uskotah monih jumalih. [2]
Sanan alguperä
[kohenda | kohenda tekstu]Sanal jumal on vastinehii baltiekkumerensuomelazis kielis, sežo mordvas jon- (jondol 'tulenišku, jumalan tuli) da marin kieles jumo 'taivas, ylijumal'. Duumaijah, ku sanan tagan ollus sanskritan sana dyumān (merkiččöy 'kirkas, valgei, taivahalline')[3], kudai oli yksi ammuzen hindien jumalan nimi. Tämä sana olis tulluh suomiugrilazih kielih eräs tuhat vuottu tagaperin konzu rahvas oldih kosketuksis Azies eläjien indoeuroppalazienke. Sanotah, ku vahnin kirjalline tiedo täs baltiekkumerensuomelazes sanas on muinasnorveegielazes matkukuvavukses vuvvel 1026. Sit sanotah, ku bjarmien libo karjalazien muas oli pyhäs kohtas Jómalin pačas.[4]
Jumalkäzitykset
[kohenda | kohenda tekstu]Teismu libo jumalusko on käzitys kudaman mugah on olemas persounalline, vaikuttai jumal. Politeismu libo monijumalallizus on käzitys, kudaman mugah jumalii on moni. Monoteisman libo yksijumalallizuon mugah on vaiku yksi jumal. Deismu on käzitys, kudaman mugah jumal ei kaikkevuon luajittuu ole puutunuh sen kehitykseh libo käzitys, kudaman mugah jumal on kaiken algusyy. Panteismu libo kaijumalallizus samastau jumalan muailmankaikkevuon kel.[5]
Sanua ateismu libo jumalattomus käytetäh libo viittuamah nägemyksih, kudamien mugah jumalua libo jumalia ei ole olemas libo käzityksih, kudamis ei ole käzitysty jumalan olemasolos. Agnostisizmakse kučutah nägemysty, kudaman mugah ei voi sanuo, ongo jumalua libo jumalia olemas.[6]
Lähtehet
[kohenda | kohenda tekstu]- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Helsinki 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Andersen, Margaret L. & Taylor, Howard Francis. Sociology: understanding a diverse society. Cengage Learning. 2005, s. 451. ISBN 9780534617165
- ↑ Iso Raamatun tietosanakirja. Osa 2: H-J, Vantaa, Raamatun tietokirja, 1989.
- ↑ Suomen sanojen alkuperä 1: A-K, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Helsinki 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Korpela, Jukka K. Pienehkö sivistyssanakirja. https://web.archive.org/web/20151016185710/http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/ Viitattu 16.4.2007