Käspaikku

Käzipaikku (vie käzpaikku) on pitky da kaidu pravoslavnoin paikku, kuduan mollembis puolis ollah čomazet kirjutukset. Sana on muvvostettu kahtes sanas 'käzi' da 'paikku'. Kodilois käzipaikku azetetah obrazen piäl, sežo kallehin da parahin paikku.

Perttih ken tulou, käzastien ylpuolele riputettih vähin kirjutettu käzpaikku, a gost'il tahtottih riputtua ylen čoma paikku. Pitkie käzpaikoi azetettih pruazniekkugost'iloin polviloil yhtehizikse salfietkaizekse, net estetäh muruloin kirbuomistu lattiele. Lapsensuandah jälgeh muamal tuodih rod´inua kiäriäkseh käzpaikkah. Lastu ristitettyös buat´uska pyhkiy käzpaikkah käit.

Karjalazis svuad'bois käzpaikoil oli ylen tärgie oza ezitellä neveskän nerokkahie maltajan taidoloi da varakkahuttu. Muahpannes da muistajazis käzpaikat oldih tärgiet, niilöin kautti simvoulistu dorogua myö piästih täs muailmas tuonilmazih kulgemah, da net tuulipaikkazekse jiädih ristoin piäl. Käzpaikkazil kiriköis on ylen tärgie oza, pravoslavnoit tuodih niidy kirikkölöih čomistamah da Tuattuo kiitettih niilöinke. Käzpaikat kuulutah kaikis kul'tuurois pravoslavoin pyhih taboloih.