Kagrukiiseli

Kiiseli, kagrukiiseli

Kiiselit ollah tavallizembii tundiettuloi karjalazii syömizii. Kiiseli on studeninkaldaine syömine, kartohkujauhos libo vil'l'ois suadavu (kagru, ruis, nižu, liinu, herneh).

Muigei vil'l'ukiiseli (erähis lähtehis: ”ven'alaine kiiseli”, ”valgei kiiseli” on studeninkaldaine omapäine, toizekse syödävy syömine, kudaman suajes hapaitetah suurimat libo kagru-, ruis-, nižujauhot vedeh. Ven'an rahvahan syömine, kudamas lähti sana kiiseli. Ruis-, kagru- da nižukiiselin syvväh m'ouduvienke, maijonke libo voinke. Hernehkiiselii (mavutoi, kiižata) syvväh lihaliemenke. Kagru-, ruis-, nižukiiselin luajitah tahtahas libo kiižois. Kartohkujahos luajittuh muarju-da puunandimien kiiselih verraten, kudamua syvväh jälgisyömizenny libo juvvah juomizennu, jauhokiiseli on omapäine syömine. Nygyaigazet kokit pietäh sidä ezmäzenny syömizenny (notkiennu olles) libo pudronnu (sagiennu olles).

Magei kiiseli puunandimis da muarjois (toiči sanotah ”ruskiekse kiiselikse”) on magei, jälgisyömizekse sagiettavannu syödävy libo notkiettavannu kolmandeh vuoroh syödävy eväs. Se luajitah vereksis da kuivattulois muarjois da puunandimis da niilöin mehulois, herois, varen'n'ois, maidolois, kudamih ližätäh kartohku- da kukuruuzujauhuo, zuaharipeskuu da metty. Kiiseli varustuu ruttoh. Enimytteh kiiselilöih ližätäh zuaharii. Tavan mugah puunandin-da muarjukiiselilöi varustetah kartohkujauhol, maido- da mindualikiiselilöi luajitah kukuruuzujauhos. Varustetah libo valmehis kuivis einehis libo sevoittamal täyttielöi enne keitändiä. Vien da jauhon segaikäytändiä voijah olla želenkaldazet, notkiettavat da juuri notkiet. Sagevuos riippujen käytetäh omapäizenny jälgisyömizenny, jälgizyömizen painiennu libo juomizennu.

Kagrukiiseli

Vie XIX vuozisual ven'alazien, ukraintsoin, valgoven`alazien, päivanlaskusluavilazien da Baltiekkumerensuomelazien rahvahien keskes kagrukiiseli oli suuris tietois. Tavan mugah kannateksel libo siemenvoil mavustettu kagrukiiselii syödih piäsyömizenny da leivänke. Yhtelläh pruazniekkustolih niškoih kiiselih ližättih metty da kaikenmoizii muarjoi, piettih sidä jo magiennu syömizenny. Ven`an Pohjazes kagrukiiselii sanottih ”vigon'alo”, ”razgon'a” , sendäh gu konzu sidä kannettih stolih, piirut-bualut oldih jo loppevumizillehpäi. Luajindu. Illas kagrujauhot pieksetäh vedeh, ližätäh leibymuijotus libo palaine mustua muigiedu leibiä. Yön aigah kiižat muijotah. Huondeksel lasketah žiitas läbi, ližätäh suolua da keitetäh pieksäjen kypsendässäh. Valmis keitto valetah syväh juodah libo kaunismal``l`ah da annetah vilustuo. Syvväh siemenvoinke libo mindualimaijonke. Ven`an Pohjazes hiilavua kagrukiiselii syvväh voinke, vilun – maijonke.

Sidä voibi syvvä pyhien aigua, da se on olluh vie kuolluzien mustosyömine. Tavan mugah alovehel kiiselii sanottih kagrukiiselikse libo kiižukiiselikse. Kagrujauho- libo suurimsevos da yön libo kaksi hapatettu kiižu valutettih da ližiämäl vetty keitettih kiiseli (ven. кисель). Samanmostu muigiedu kiiselii keitettih toiči ruis- da ozrujauhosgi. Kagrukiiselii syödih voinke libo svuad’ban aigua pruazniekkusyömizenny mienke.Se on tervehelline da hyvä vačal. Kiiselin luadijes pidäy olla karjua kagrua, kudamua livotah vilus vies kaksi yödy.

Kirjalližuttu

Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.
Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.
Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)
Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.
Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.
Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.