Kalendula

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Kalendula
Kalendula

Kalendula (ven. календула, ноготки, lat. Caléndula) on yksi- libo monivuodine heinykazvi. Kuuluu Astroin pereheh. Kalendula on rohtukazvi.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kalendula voi kazvua 70 sentissäh. Kalendulan kukat ollah keldazet libo oranževoit.

Kukindu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kalendula kukkiu hätken, rubieu kukkimah kezäkuus da loppou kukindan myöhä sygyzyl, toiči ligakuus.

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kalendula kazvau Suvi-Jevroupas, Lähäzes Päivännouzus da Ezi-Aazies. Kazvi suvaiččou päivänvalgiedu, on ylen vuadii kostieh da muah niškoi.

Käyttö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kazvii käytetäh rohtukazvinnu da dekoratiivizennugi. Lieččijes käytetäh vaiku kazvin kukkazii, kudamii kerätäh kukindan aigua, konzu kazvi on jo tävves kukas. Kukkazii kuivatah. Kuivattuloi kukkazii voibi pidiä ei enämbiä migu kaksi vuottu. Kalendula on kylmändysvigua vastustai da hyvä antiseptiekku. Sidä käytetäh leikkavuksien parandamizes. Kazvis luajitut rohtut ollah kibuu alendajat, sappii vedäjät, rauhoittajat, syväimen ruaduo parandajat, verenpainuo alendajat.

Mieldykiinnittäjiä tieduo[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kalendula on syödävy kazvi. Sil on vägevan kargei magu, monis mualois sidä käytetäh mavustehennu da ližätäh tahtahah. Kazvin kukkazii suolatah, suolattuu ližätäh rokkah da saluattoih. Kalendulan hajuu ei suvaija äijät pahat saduu rikkojat böbökät, sendäh kalendulan kukkuvagu roih parahite nämmien istuteksienke rinnal. Indies da Kitais tädä kazvii käytetäh monis ritualois. Jevroupan katoulizeh uskoh kuulujat pietäh sidä impyön, Neičyt Marijan kukkazennu. Hätken ku kaččelet tädä kukkastu, sinun mieli paranou. Kukkazelhäi on kirjavu väri.