Karibien meri

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Karibien meri
Karibien meri

Karibien meri on Keski- da Suvi-Ameriekan välil olii Atlantin sivumeri. Sen pohjazes da pävännouzupuoles ollah Suuret da Pienet Antillit. Luodehes Jukatanan salmen avul meri yhtyy Meksikon lahteh, lounaspuoles Panaman kanuavan avul meri yhtyy Tyynehmereh.

Karibien meri on 9° da 22° välil p.l. sego 89° da 60° välil pl.p., sen pinduala on läs 2 753 000 km². Meren suves ollah Venesuelu, Kolumbii da Panamu, päivänlaskupuoles – Kosta-Rika, Nikaragua, Gonduras, Gvatemala, Beliz da Jukatan, pohjazes – Kuuba, Gaiti, Jamaika, Puerto-Rico, päivänouzupuoles – Pienien Antillien valdivot.

Rozvot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Rozvot tuldih Karibien meren Tortuga-suarele da Port-Rojal-linnah XVII vuozisual. Yhtenny enzimäzis rozvolois oli Frensis Dreik, kudai valloitti Ispanien laivaston Nombre-de-Dios-portas vuonnu 1572. Hänen ruaduo jatkoi Henri Morgan, kudai vuonnu 1671 käi Panamah da myöhembi oli Jamaikan varagubernuattorannu.

Rozvoloin paras aigu oli vuozinnu 1700—1730. Vuozinnu 1716—1718 tundiettuloinnu Karibien meren rozvoloinnu oldih Mustupardu da Stid Bonnet sego Čarl'z Vein.