Karjalaine perti

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Failu:Karjalaine perti.jpg
Karjalazen pertin ruadajat da alguhpanijat (hurualpäi oigiele): Jelena Kononova, L’udmila Zaharova, Margarita Tselebrovskaja da Irina Polevaja


Karjalaine perti on karjalazen kul'tuuran muzei Petroskois. Se on Karjalan tazavallan Lapsien da nuorižon turizmukeskukses Tolstoin pihal, 4.

Perustandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Sen perustanduvuozi on 1994. Sih aigah semmozii pertilöi Karjalas onnuako ni olluh ei. Oldih školis voinan urholoile omistetut pertit, oldih omat pienet muzeit. Ga net ei oldu etnogruaffizet. Petroskoin karjalaine perti, suau sidä sanuo karjalazekse gorničaksegi, rodih moine enzimäine.

Syväinpuoli[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalaine perti on luajittu karjalazen XIX vuozisuan lopun-XX vuozisuan allun pertin tabah. Sydämes kai on puus, seinii nareko mustendettih, ku oldas ku vahnas talois. On pertis ruskei čuppu, naizien da miehien puolet, päčči da kai midä pidäy olla karjalazes talois.

Vehkehistö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Pertis on enämbi 500 eksponuattua da saman verran pertih niškoi luajittuu uuttu vehkehty da makiettua. Perti piädykauti luajittih moine, kudamas suas kai ottua kädeh da käyttiä tarbehen mugah. Ollou ku kangaspuut, ga sil kuvotah. Ollou kuožali, sil kezrätäh. Ollou huuhmar – survotah. Karjalaine perti pidäy pertinny olla, ei muzeinnu, kus eksponuatat ollah st’oklien tagan, lujoitetah pertin ruadajat.

Enzimäine vehkeh[Kohendele | Kohendele tekstua]

Enzimäine vehkeh oli tuodu karjalazes Kinnermän kyläspäi. Turizmukeskukses, vie karjalastu pertii enne, ainos käydih lapsienke karjalazih kylih. Käydih huogavopäivinny da lomien aigah. Toiči nedäliluguh elettih kylis. Niilöis Petroskoih tuodih kaikenmostu vahnua veššii. Erähät iče löyttih, ku oldih pädemättömät, erähät annettih rahvas.
Enzimäzii moizii löyttylöi vehkehii oli tuohes luajittu komšaine luzikkoih niškoi. Ezmäi ni ovvostettu ei, mih niškoi se pädöy. Ga rahvas nevvottih. Se komšaine pidi vie hyvin pestä, ku kai oli muas da saves. Se komšu oli tuodu Kinnermälpäi, nenga matku sinne da sie löytty vahnu vešši roittih tulien karjalazen pertin alustakse.

Ekskursiet[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalazen pertis pietäh ekskursieloi, luajitah pruazniekkoi, pietäh kursiloi opastajih niškoi. Rahvastu tulou Karjalan eri čuppulois da sen ulgopuolelpäigi. Konzu perti rubei ruadamah, oli yksi ainavo ekskursii karjalastu taloidu myöte. Tänäpäi on jo kaksikymmen viizi eri ekskursiedu.

Tutkimusruado[Kohendele | Kohendele tekstua]

Pertin ruadajat kävväh tutkimusmatkoih da iče tutkitah vahnua karjalazien kul’tuurua da perindölöi. Irina Polevaja da Jelena Kononova vuvvennu 2010 jullattih kirju ”Died’oin perindö”, kudai on karjalazis perindölöis da tavois. Kirjas varzinazien tiedoloin ližäkse on kaikenjyttymiä kižua da sanaristikkyö omien tiedoloin tarkastamizekse.