Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet on karjalazen mifolougien tutkijan, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajan L’udmila Ivanovan kirju.

Syväindö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet on enzimäine kirju, kudamas on tarkah tutkittu Kegri, Syndy, Vieristänakku, vien da mečän haldiet. Tutkimuksen ližäkse kirjas on enämbi nelliäsadua mifolougistu kerdomustu, kudamat ollah kahtel kielel: karjalakse da ven’akse.

Kerävöruado[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kerdomuksii kirjan niškoi L’udmila Ivanova keräi iče da otti Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivaspäi. Instituutas tädä materjualua ruvettih keriämäh 1960-vuozil.

Tutkijan mugah mifolougizii kerdomuksii vie tässäh suau kirjuttua rahvahas. Suurembii žanroi, kui runoloi da suarnoi, nygöi on jygiembi kirjuttua, ei joga toine musta niilöi. Ga kerdomuksii Synnys, meččähizes da vedehizes rahvas vie tässäh mustellah da sanellah.

Kniigaspäi otettuu[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Ku meččypertih yökse jiät, kynnyksen alle pidäy panna kirves.
  • Konzu yöksyt meččäh pidäy jaksuakseh, kengät jallas heittiä, hattarat puistua, kai
  • järilleh šuorita da puutut dorogah.
  • Vies ei pie omua kuvahastu kaččuo, vedehine ku tuskevunnou, ga i luadiu pahua.
  • Myöhä ky lähtenet kaivole vetty ottamah, häiričet vienižändiä, sit bul’kuloi nouzou
  • rožile.
  • Il’l’anpäivän jälles älgiä kezoile käygiä, vedehine vedäy.
  • Kuudessah pidäy kylyh kävvä, riähky oli ku kylyh lähtet da vie järveh menet, sit
  • vienemändy tulou sinun luo.
  • Pedrunpäivän yöl ei pie kalah lähtie, vedehinehäi silloi istuu kustah da sugiu piädy.