Kelduviheldäi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kelduviheldäi
Kelduviheldäi

Kelduviheldäi (ven. иволга, lat. Oriolus oriolus) on kirjavu lindu, ainavo kelduviheldäjien pereheh kuului, kuduadu on Pohjazen muapuoliškon lauhkien ilmaston alovehil. Karjalas kelduviheldäi on muuttolindu.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kelduviheldäi eigo ole pieni, eigo liijakse suuri lindu. Se on šn’uakan suuruine. Ižäččy on äijiä kirjavembi emäččyy. Sil enimälleh ollah kirjavankeldazet sullat. Siivet da händy ollah mustat. N’okku on rouzovoinmaksankarvaine. Emäččylöil keldazes väris tuači on harmuan- libo keldazenvihandu väri. Siivet da händy ollah muzavanruskiet. Ryndähäs da bokis piduzin ollah muzavat sulgujunozet. N’okku emäčyl on muzavanruskiehko.

Leviendy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kelduviheldäjiä on Jevroupas da Aazies päivännouzupuoleh päi Jenisei-jogessah. Karjalas kulduviheldäjiä ei ole äijiä. Sidä on suvipiirilöis da loitombakse Karhumäin piirii se ei lennä. Karjalah talven jälles kelduviheldäi tulou myöhä, oraskuun jälgipäivinny libo heinykuun allus. Eloittuu lehtimeččih da harvendettuloih segameččih.

Pezoitundu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalas kelduviheldäi rubieu pezoittumah kezäkuun puolivälis- heinykuul. Sendäh ku kelduviheldäjän lugu Karjalas ei ole suuri, äijät linnut muga ei ni luajita puarua. Kelduviheldäjäl on omaluaduine pezä. Se on lujah kiini oksis da rippuu niilöis ku liedžuverko rouno. Peziä luajitah emäččy dai ižäččy. Emä haudou 3-5 jäiččiä, puaksumbah 4. Jäičät ollah valgiet, vähäzen rouzovoit.

Syöndy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kelduviheldäi syöy enne kaikkie kaikenmoizii selgyrangattomii meččyelättilöi, enimälleh böbökkiä da niilöin toukkua. Sygyzyl nämmä linnut puaksuh syvväh muarjua.