Keppikävely

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keppikävely on kävelendiä keppilöinke. Indomus keppikävelendäh Suomes kestäy jo monien vuozikymmenien aigua. Ezmäzinny ”hiihtokävelijöinny” oldih tavallizet hiihtäjät, kuduat käveltin keppilöinke paltielois da suoloil. Ei suo tarkah sanuo keppikävelendän keksijiä, gu monet ristittyöt ollah pandu vägie sen kehittämizeh. Školahalličuksen piätarkastai Leena Jääskeläinen levitti tieduo keppikävelendäs opastajien ližäopastamizen aigua da työndi sih näh školih ližie materiualua. Paiči školahalličustu projektah yhtyttih Suomen Hiihtoliitto da Ruadoväen Sportuliitto. Jääskeläzen ohjuamizel YLE: n (Yhtehine ruadivo- da televiidenien) Väliaika- programmas Myyrmäen licei tytöt ozutettih keppikävelendiä. Toimittajannu oli Antero Karapalo. Enzimäine kaikile kuului keppikävelendän ozuttamine oli Tamperel Finlandia kävelyn aigua, kuduas Jääskeläinen oli ainavo kepinke astui 3000 ozaanottajan keskes. Läs 40 kilometrin matkan yhtes astui Tuomo Jantunen Ladusta (Suomen sportuliitospäi). Jääskeläinen kehitti Jantustu ottamah keppikävelendiä Ladun ohjelmah. Konzu vuvvennu 1998 Olympiastadionan lähäl avattih Tahko Pihkalan 130- vuozipäiväle omistettu da Nina Sailon luajittu mustopačas, sinne pidi tulla hiihtäjen Maunulan majaspäi. Vähäizen lumen täh Tuomo Jantunen ohjasi keppikävelendymatkan. Mustopaččahan avajaizis paginuo pidi Tahko Pihkala-seuran piämiehenny olii Leena Jääskeläinen. Suomes keppikevelendy tuli kuulužakse vuvvennu 1997. Silloi licenzien suadih Ehel-merkizet keppikävelendy kepit, libo Nordic Walking-kepit. Läs samal aigua Suomen sportuliitto Latu da Suomen sportuopisto otettihes kehittämäh keppikävelyn valmistehii da sen opastamistu. Sportuluavun kuulužus kazvoi ruttoh, piettih seminuaroi, luajittih opastusohjelmoi da videoloi. Vuvvennu 2004 tutkindoloin mugah Suomes oli jo 760 000 keppikävelijiä. 2000-luvin enzimäzen vuozikymmenen lopul kanzoinvälizes keppikävely federatsies (INWAs) oli 17 muadu, kaikkiedah muailmal keppikävelendäh innostui läs seiččiedy miljuonua ristikanzua. Kepin terä: hurual čural raudunieglu, oigiel – jalgu. Kävelendykepit ollah lyhyömbät migu hiihtäjijen kepit. Tavalline korgvus on 0, 7 riskkanzan korgevuos. Kynärbysnivelil pidäy olla kohtinaizes kulmus, konzu kepit ollah käis da kyynerbykset kiini kylles. Keppi voibi olla vähäzen lyhyömbi libo pitkembi; pitkembäl kepil askel on pitkembi, aktivizembat da enembäl hiihtämisty harrastannuot voijah käyttiä nengomiigi.

==Lähtehet Fi.wikipedia.org/wiki/sauvakavely