Kheopsan piramidu
| Kheopsan piramidu | ||
| Perustamizen paivymiäry | läs 2560 ema.[1] | |
|---|---|---|
 Kheopsan libo Khufun piramidu | ||
 | ||
| Valdivo | ||
| Haldivollispaikalline miäry | Gizan kuvernoraatti[d][2] | |
| Sijainti | ||
| Sijaitsee maantieteellisessä kohteessa | Gizan nekropoli[d] | |
| Korgevus meren pinnaspäi | 95 metri | |
| Alkuperämaa | ||
| Tilaaja | Khufu[d] | |
| Valmistusaineh | kalkkikivi[d] da Graniittu | |
| Arhitektor | Hemiunu[d] | |
| Arhitektuuran stiilisuundu | Muinaisen Egyptin arkkitehtuuri[d] | |
| Korgevus | 137,5 metri[1] | |
| Pinduala |
| |
| Tilavuus | 2 583 283 m³ | |
 | ||
| Muodo | pyramidi[d] | |
| Hoijetah Wikiprojektas | Wikiprojekti Egyptologia[d], WikiProject Egypt[d], WikiProject Architecture[d], Wikiprojekti Arkeologia[d] da WikiProject Death[d] | |
 | ||
 | ||
| Ground level 360 degree view URL | giza.mused.org/en/guided/266/inside-the-great-pyramid | |
| Luokka kohteen sisätiloille | [d] | |
| ||
| Mediafailat Wikiaital | ||
.svg){kind=small}
Koordinuatat: 29°58′44″ p. l. 31°08′03″ pn. p. / 29.97915000002777930° p. l. 31.134220000027777786° pn. p. (G) (O)
Kheopsan piramidu (Khufun piramidu libo Suuri piramidu) on suurin da tundietuin Gizan egiptalazis piramidois. Nel'l'änden dinastien farao Kheops (Khufu) nostatti piramidan omassah kalmakse n. 2560 eaa. Se oli muailman kaikkii korgevin rakendus enämbi 3800 vuvven aijan.
Piramidan korgevus ammui oli n. 146,6 metrua da tänäpäi 138,8 metrua.[3] Sivun piduhus on vähä enämbi 230 metrua da pohjan ala 5,3 hehtuarua.[4] Sivuloin kaldevus on 51°52′.[5]
Lähtehet
[kohenda | kohenda tekstu]- Lehner, Mark: The Complete Pyramids. Thames and Hudson, 1997. ISBN 0-500-05084-8.
Viittehet
[kohenda | kohenda tekstu]- 1 2 Guinness World Records 2019 — (untranslated), 2018. — P. 160. — ISBN 978-1-912286-46-1
- 1 2 archINFORM
- ↑ Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 62–67. Schildts, 2002. ISBN 951-50-1259-7.
- ↑ Westwood, Jennifer (toim.): Muinaisten kulttuurien arvoitukset, s. 62−65. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-17457-6.
- ↑ Pyramids of Giza Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.3.2015.
Kirjalližuttu
[kohenda | kohenda tekstu]- Wirsching, Armin, Die Pyramiden von Giza – Mathematik in Stein gebaut, 2nd ed. 2009, BoD Norderstedt, ISBN 978-3-8370-2355-8
Aihies muijal
[kohenda | kohenda tekstu]- Su Bayfield: Egyptian monuments Viitattu 23.7.2010. angl. {{{1}}}
- Ilpo V. Salmi: Pyramideilla jälleen. Skeptikko 5/2010.