Kodifialku

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kodifialku
Kodifialku

Kodifialku (ven. фиалка трёхцветная или анютины глазки, lat. Víola trícolor) on yksi- libo kaksivuodine fialkoin pereheh kuului heinykazvi.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kodifialkal on hoikku, pystöi kazvai vähäl oksakas juuri. Sen varzi on oksakas, ”kolmeseinäine”, pal’l’as libo vähäzel karvakas, ondo sydämes, 10-45 sentii pitky. Puaksuh juures lähtöy kazvamah mondu oigiedu libo muadu vaste leviejiä vartu. Lehtet kazvetah toine toizele peräh lehtivarres. Kukas on viizi kukanterästy. Ylähäzet kukanteräzet ollah keskimäzii suurembat da ollah muzavanfiolietovoit libo valpahanfiolietovoit. Kaksi keskimästy kukanterästy ollah samua värii libo valpahembat, libo keldazet. Alahaine kukanteräine on valgiettavu.

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kodifialkua kazvau Jevroupas da Aazien lauhkielois alovehis. Muah niškoi kazvi ei ole čirčy, suvaiččou vaiku märgii kohtii. Istutetah sidä siemenil aijoi keviäl muah 1-2 sentin syvevyöle. Kuivan aigua kazvi pidäy valella.

Kukindu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kodifialku rubieu kukkimah kuun peräs orahile mendyy da kukkiu enzimäzih halloissah.

Käyttö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kodifialkua käytetäh rohtukazvinnu. Kerätäh da kuivatah lestittylöi kazvin varzii. Leikatah net kukindan aigua da kuivatah pihal pilvekses libo hyvin tuulatettavas pertis. Kuivattuloi kazviloi voibi pidiä ruokos puolentostu vuvven aigua. Net ollah kustu vedäjät da rygijes logua vedäjät. Kodifialkua istutetahgi dekoratiivizennu kazvinnu.