Kodihiiri

Hiiri

Kodihiiri (lat. Mus muskulus) se on griziju kodihiiri, se maltau hyvin eliä ristikanzoin rinnal. Eläy kogomual, niidy on kaikkii suurin miäri.

Hiirii voijah pidiä , ku kodielättilöiny Hiiren nägö: Pieni pitkän hännänke elätti: rungon pitkevys on 6,5 - 9,5. Händy on 60/% pitkembi runguo, katettu sarvisuomuksil, kuduat mennä pyöräzinny, niilöin piäl ollah harvazet karvat. Paino on 12-30 g. Korvat puolipyöräzet, pienet. Karvu -muzavu libo ruspakon-harmai, maha - tuhkan-harmavus valgiessah. Kodihiiris eroitetah valgieloi, mustii da keldazii, harmuan-sinizii da erivärizii. Emä hiiril on 5 nännii Kui vietäh eländyaigua: Eletäh ihan eriluduzis kohtis, sie kus eletäh rahvas, puaksuh mennä elämäh pertilöih, sarvualoih. Pohjozes enne viluu ecitäh lämmin eländykohtu talvekse. Net voijah mennä sinne kus ollah säilymäs villät, kazvikset da muut rahvahan syömizet. Keviäl hiiret jätetäh lämmin kohtu da siirytäh luonnon paikkoih Kodihiiret ollah ylen kirkiet, ylen terväh nellöillah, voijah nosta yläh, hyppie da vie hyvin maltetah uidua. Kävelläh eccimäh syömisty yksii samazii troppii myö, kuduat hyvin suau nähtä. Syömizet Syvväh enimyölleh siemenii, dyvii. Syvväh hernehii, babuloi, voijah syvvä syöjii da niilöin jäiccii, no hiirel ainos pidäy olla vetty, eiga ylen terväh kuolou. Konzu on äijy syömisty, peitetäh niidy varakse.