Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressu
Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressu on forumu, kudai yhtistäy eri suomelas-ugrilazih kanzoih kuulujua rahvastu. Foruman ruado ei ripu mualoin halličuksis da poliittizis partielois. Kangresan ruavon pohjannu on kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien yhtesruadosobimus. Se solmittih enzimäzen kongresan aigah Siktivkaras vuonnu 1992.
Histourii
[kohenda | kohenda tekstu]Piätös pidiä suomelas-ugrilazien rahvahien kongressoi oli hyväksytty Udmurtien piälinnas Iževskas vuonnu 1992 kogo Ven’an suomelas-ugrilazien rahvahien enzimäzen kerähmön aigah. Kongresan piätarkoitukset ollah suomelas-ugrilazien kielien da kul’tuuroin säilyttämine da kehittämine, suomelas-ugrilazien rahvahien oigevuksien puolistamine sego suomelas-ugrilazien rahvahien yhtistämine. Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressoi pietäh kerran nelläs vuvves, kui Olimpiuadoigi.
Nevvonandokomietiettu
[kohenda | kohenda tekstu]Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongresan ruaduo johtau Nevvonandokomietiettu. Sih kuuluu kaikkih suomelas-ugrilazih kanzoih kuulujua rahvastu. Komietiettu ei käske, midä suomelas-ugrilazile rahvahile pidäy ruadua, se vai andau nevvuo.
Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongresat:
[kohenda | kohenda tekstu]- I. 1. - 3. talvikuudu v.1992 – Ven'a, Komin tazavaldu, Siktivkaran linnu. Kongresan pidäi: Komin rahvahan elvytyskomietiettu - Komi vojtorös sövmödan komitet. Siktivkaras oli solmittu suomelas-ugrilazien rahvahien yhteisruadosobimus. Enzimäzeh kongressah yhtyi 278 deleguattua, oli 14 deleguatoin joukkuo. Enzimäzen kongresan aigah hyväksyttih suomelas-ugrilazien rahvahien yhteisruadopluanu sego kongresan tarkoitukset da tavoittehet. Silloigi gi piätettih azuo Nevvonandokomietiettu. Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien Toine kongressu piettih Vengrien piälinnas Budapeštas vuonnu 1996. Pidoh yhtyi 18 deleguatoin joukkuo. Yhtehizen kerähmön ližäkse ruaduo piettih ozastoloisgi. Paginoin tiemat oldih erilazet: poliitiekku, ekonoumiekku, kul’tuuru, tervehyönhoido, joukkoviestimien ruado sego suomelas-ugrilazien rahvahien nuorižoliiton nevvosto. Kolmas kongressu piettih vuonnu 2000 Suomen piälinnas Helsinkis. Samal aigua sie piettih suomelas-ugrilazien rahvahien nuorižoliiton kerähmyö. Pidoh yhtyi piäl 600 deleguattua, gost’ua, tarkastajua sego eri mualoin halličuksien, Jevroparluamentoin da JUNESKO:n edustajua. Gostien keskes olidih Vengrien, Estounien da Suomen prezidentat. Nevvonandokomietietan da suomelas-ugrilazien rahvahien kul’tuuroin kehitysfondan denguavul ruvettih painamah suomelas-ugrilaine vestnik -nimisty žurnualua ven’an da anglien kielel.
- II. 17. - 21. elokuudu v.1996 – Vengrii, Budapeštu. Kongresan pidäi: Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien Vengrien kanzalline seuru. Kongresan avai Vengrien prezidentu. Konressua piettih Vengrien parluamentan tilois.
- III. 10. - 13. talvikuuudu v. 2000 – Suomi, Helsinki, Findandia-talo. Kongresan pidäi: Suomi-Ven’a Seuru (Suomi-Venäjä Seura) yhtes Matias Castrenan seuranke. Enzikerdua Kongressah yhtyttih kerras kolmen muan: Estounien, Vengrien da Suomen prezidentat.
- V. 27. – 30. kezäkuudu v. 2008 – Ven’a, Hanti-Mansiiskoi avtonoumine aloveh, Hanti-Mansiisku. Enzikerdua Kongressua piettih Jevruopan ulgopuolel, Sibiris. Kongresan avajaizis oldih Vengrien, Ven’an, Suomen da Estounien prezidentat.
- VI. 5. -7. syvyskuudu v. 2012 – Vengrii, Šiofok-linnu.