Siirry sisältöön

Korbivaroi

On otettu Wikipedii-späi
Korbivaroi


Corvus corax principalis

Korbivaroi (lat. Corvus corax L., ven. ворон) kuuluu varoloin pereheh. Eläy tundran alovehis mägimeččissäh. Karjalas korbivaroidu on kaikkiel. Se on talvilindu.

Hos korbivaroidu on kaikkiel Karjalas, yhtelläh sanuo, ku sen lugu on ylen suuri Karjalas ei sua. Ezimerkikse, Kivačun rauhoitetul alovehel, kus korbivaroih niškoi ollah parahat eländyolot, 36 neliökilometril muadu pezoittuu kaikkiedah viizi puarua tädä linduu. Karjalas korbivaroidu on Vienanmeren rannikol da suariloil, mečis, järvilöin da jogiloin rannoil, kuattulois mečis, peldoloil, talvel – linnoisgi.

Ulgonägö

[kohenda | kohenda tekstu]

Korbivaroin väri on mustu. Varoloin perehen lindulois se on suurin, se painau 1,5 kilossah. Sil on suuri, korgei da terävy n’okku.

Pezoitundu

[kohenda | kohenda tekstu]

Tuhukuul korbivaroil algavuu pezoitundu. Tämän kuun puolivälis linnul on kiimuaigu. On tietty, ku korbivaroi luadiu puaran vaiku kerran. Puaran pezoitundualovehet ollah samat, yhty samua peziä net käytetäh monien vuozien aigah. Korbivaroi luadiu pezän kallivoloin ragoloih libo puuh.

Karjalas korbivaroi enne toizii linduloi rubieu haudomah poigazii, vie kevätkuun toizel puoliškol-sulakuun allus. Se haudou 3-7 jäiččiä, enimyölleh 4-6. Sygyzyssäh poigoveh ei levie.

Korbivaroi ei ole čirču lindy, se syöy kazvi- da elättisyömisty. Äijy korbivaroidu suau nähtä kuadopaikoil, zvierisouhozoin lähäl. Syvväh net jyrzijöi, linduloin jäiččii da poigazii, šižiliuhkuloi, kaloi, böbökkii. Kazvisyömizis syvväh vil’l’oin siemenii da marjoi.

Literatuuru

[kohenda | kohenda tekstu]

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002