Kuhmuhuahku

Kuhmuhuahku (lat. Somateria spectabilis) on suuri merisorzu, pezäy rannikkotundras Jevrazien da Pohjas-Amerikan arktisen rannikon piduh, Pohjas-Jämeren suariloil. Loppu aigua se viettäy meren litoralizes zonas, kus suau syömisty pohjas. Syöy molluskoil, rakkoil, hyöntezien toukkoil, niilöil da muil vezilöil, kudamil ei ole selgroidu. Oman ven'alazen nimen se sai niemen mugah nägyvän n'okkan alovehel olluon tazavuon rasvikasvuon vuoh. Eländyluadu on äijäl mugahine kui tavalline hyönteizen eländyluadu, kudamanke se puaksuh on yhtes da luadiu hybridi-muodoi. Kuitenki toizin gu jälgimäine, parvi ei luaji da tavallisesti pezäy pariloin. Puaksuh vastavuu pienil harvennuzil kolonieloil.

Ulgonägö

Se on vähäzen pienemby huahkua da sil on hoikembi rungo. Rungon pitkys on 55–62 sm, siivien kärkiväli 86–102 sm, ižähonzien paino 1100–2300 g, emähonzien paino 1200–2200 g. Reuhajul ižähonzal on ylen čoma da kirjava puvusto, sen hyvyöl se on kebjiei eroittua muilois luadulois. Enimyölleh nävyniy piä: sen yläpällystys da nahku ollah taivahanpuna-harmuat fiolietovoin tiän kel, posket ollah hualejanvihandat, nokku on kermankarvanpunažu, očal on oranževoi kyhmy (narišku), kudai on mustil čuonil ymbäritetty. Kaulan alapuoli da rindu ollah rouzanoranževat, selyksen ezipuoli on valgei, muu runko on musta, sil ollah valgiet tiplat peräpuolen sivuloil da valgei ”peili”. Olgapiäl ollah pystyt kolmikerzizet sulgat, midä nimitetäh ”purjoikse”. Lennos siiven alapuoli nävyniy hualejanmuorizennu, samal viizil ku tabažel honzal. Kezäl ižähonza muuttuu pimedänruziejokse, sil tullah valgeigočat sulgat selyksele da kezrole. Jalat ollah harmuanpeldazet libo ruzgienoranževat.