Kuldu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Kuldu
Kuldu
79
Kuldu
196,967
4f145d106s1

Kuldu Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon kuvvenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 79. Sidä merkitäh Au (lat. Aurum). Prostoi aineh kuldu on keldaine hyväluaduine metallu.


Fiiziellizet ominažuot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Puhtas kuldu on pehmei keldaine metallu. Erähät keldazet valmistehet, ezimerkike, kuldujengat, ollah ruskiehkot, sendäh gu niilöih ližätäh muuloi metalloi, ezim. vaskie. Hoikis pl’onkis läbi kuldu kačotah vihandakase. Kullal on korgei lämmönsiirdo da madal sähkölujavus.


Kuldu on ylen jugei metallu: puhtahan kullan tihevys on 19,32 g/sm³ (kerä puhtahas kullaspäi, kudaman diametru on 46,237 mm, painau 1 kg).