Kuorisieni

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Kuorisieni
Kuorisieni

Kuorisieni (ven. сыроежка, lat. Rússula) on Kuorisien roduu. Se on syödävy sieni. Kuorisiendy syödävis grivois sanotah kaikkiel da enimäl kazvajakse.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kuorisienen šliäppy ezmäi on kerän libo puolikerän muodoine, kazvahuu rodieu lačakko libo tratin muodoine, harvattavah on mygyry. Šliäpän reunat ollah kiärityt libo oigiet, voijah olla leikatut rouno. Šliäpän väri voi olla eriluaduine: rouzovoi, keldaine, vihandu libo toine. Se rippuu grivan luavus. Kuorisienen jalgaine on tsilindrumuodoine, tazaine da valgei.

Syväinpuoli[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kuorisienis on äijy tervehellisty ainehtu, vitamiinua da minerualuainehtu. Vitamiinois niilöis on PP, B1, B2, C, E -vitamiinua, minerualuainehis – raudua, kaliedu, magniedu, kaltsiedu, natriedu.

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kuorisiendy enne kaikkie kazvau havvu- da lehtimečis. Kazvau niidy sežo segamečis da suoloil. Kuorisiendy rubieu kazvamah kezäkuus, yhtelläh paras aigu nämmien grivoin keriändäh niškoi on elokuun alluspäi syvyskuussah. Kuorisiendy rodieu vihmoin jälgeh. Kerätes pidäy olla tarkannu, nämmä sienet ollah ylen hendozet, sendäh niidy kerätäh erikseh toizis grivois da sienis.

Valmistamine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kuorisiendy suolatah, marinuijah da keitetäh. Enne valmistandua vai nämmä grivat pidäy livottua da pidiä vies setämä čuassuine. Enne žuarindua, suoluandua da marinuičendua parembi on viizi minuuttua keittiä niidy. Nenga lähtöy kargevus.