Latvii

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Valdivo
Latvien tazavaldu
latv. Latvijas Republika
EU-Latvia.svg
flagu Valdivonmerki
flagu Valdivonmerki
Pindu-ala
64 589 км²
Rahvastu
2 067 887[1] человек
aiguvyöhykeh
Показать/скрыть карты
Latvii (Latvii)
Red pog.png

Latvien tazavaldu (latv. Latvijas Republika) libo Latvii (latv. Latvija) on yksi Baltien mualois. Latvien pohjasrajan tagan on Estounii, päivännouzus Ven'a da Valgo-Ven'a da suves Litvu. Muan piälinnu Riga on Baltien mualoin suurin linnu.

Gaujan kanzallispuusto
Jūrmalan randua Riganlahtele

Vuonnu 2011 Latvies oli 2 067 887 eläjiä, kudualois 1 284 194 (62,1 %) latvielastu, 556 422 (26,9 %) ven'alastu, 68 174 (3,3 %) valgoven'alastu, 45 699 (2,2 %) ukrainalastu, 45 783 (2,2 %) polšalastu, 24 426 (1,2 %) litvalastu, 6 452 (0,3 %) čiganua, 6 416 (0,3 %) jeyrilästy, 3 023 (0,1 %) germuanilastu da 2 000 (0,1 %) estounielastu.[1]

Latvien kieli on ainavo virralline kieli, da sen stuatusua lujoitetah kielipoliitiekal, no ven'an kieldy käytetäh sežo äijy.

Kirjalližus[Kohendele | Kohendele tekstua]

Enzimäine latvienkieline kirju piäzi ilmah vuvvennu 1525. Hätken sen jälles vaiku kirikölline tekstu oli arvospiettyy.[2] Enzimäine latvielaine runoilii oli Jēkabs Ķikulis, kudai kirjutti vuvvennu 1777 oman aigah pajoloi. Andrejs Pumpurs kirjutti runokogomuksen Lāčplēsis da on yksi rahvahallizis muanivomiehis kui mugaže Eduards Veidenbaums, Jānis Poruks da Kārlis Skalbe.[3]

1900-luvun allus algajen kanzallisrunoilii Jānis Rainis da toizet kirjailijat otettihes latvien kielen kehittämizeh.[2]

Lähtehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Kirjaviite | Tekijä= Cēruzis, Raimonds | Nimeke= History of Latvia. A brief survey| Selite= | Julkaisupaikka= Riga | Julkaisija= The Latvian Institute | Vuosi= 2007 | Tunniste=ISBN 9984-736-33-4}} Historia-osion lähde, saatavana pdf-muodossa: 52 s. (pdf)
  • Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/nU8a | Nimeke = Latvian historia. Latvian historiaa pähkinänkuoressa 1100-luvulta alkaen | Tekijä = Leikola, Anto| Selite = Rozentāls-seuran kotisivut | Ajankohta = Elokuu 2007 | Julkaisija = Rozentāls-seura - Suomi-Latvia-ystävyysseura | Viitattu = 4.12.2012 Historia-osion lähde
  • Kirjaviite | Tekijä = Carolyn Bain| Nimeke =Estonia, Latvia and Lithuania | Vuosi = 2009 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Lonely Planet | Tunniste = ISBN 9781741047707 | Viitattu =17.4.2012 | Kieli =
  • Verkkoviite | Osoite = http://www.culture.lv/en/heritage/195/ | Nimeke = Latvian Culture Portal| Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Ministry of Culture of Latvia | Viitattu =27.5.2012 | Kieli =Monta kieltä|en|lv|ru