Siirry sisältöön

Leppysieni

On otettu Wikipedii-späi
Leppysieni
Leppysieni

Leppysieni (ven. рыжик) on Laktarius-sienien roduu. Se on syödävy sieni.

Ulgonägö

[kohenda | kohenda tekstu]

Leppysieni on helpo tunnustua. Sil on pyöryžy da mygyry šliäppy, kazvahuu se rodieu tratin (voronkan) muodohizekse. Leppysienen šliäppy on silei. Sen väri on keldazettavah ruskei libo ruspakko. Šliäpäs ymbäri ollah mustat junot. Šliäppy on plotnoi da katkieju. Se voi olla 4-12 sentii diametras. Leppysienen jalgaine voi kazvua kymmenessäh sentii. Se on silindrumuodoine, ondo da silei. Ulgopuolespäi se on ruspakko libo muzavanruskei, sydämespäi valgei. Leppysienes lähtöy sagei ruskiettavu maido, sil on magiehko fruktoil rouno tulii haju.

Syväinpuoli

[kohenda | kohenda tekstu]

Leppysieni on ruspakkuo värii, sendäh ku sit on äijy beta-karotinua. Sidä paiči täs sienes on askorbiinuhappamehtu da B-joukon vitamiinua. Leppysienes on myös kletčatkua, zuahariainehtu, vetty. Sienes on ravvan, kalien, fosforan, natrien, magnien, kal’tsien minerualusuolua, sendäh se on hyvä tervehyöle. Erähänny tärgienny da kallehennu on leppysieneh kuului luonnon antibiotiekku – laktriovilin. Se on vägevy monien bakteerieloin hävitändäs. Kallis on leppysienes valgijazen miäry. Kuulužien grivoin joukos se on syömizien sulatukses eräs parahis.

Leppysiendy kazvau havvu- da lehtimečis. Leppysieni suvaiččou päivypastuo, sendäh enämbi sidä on mečän reunoil da nuoris mečikkölöis. Ven’al leppysiendy kazvau kaikkiel. Net ruvetah kazvamah heinykuun lopus.

Valmistamine

[kohenda | kohenda tekstu]

Leppysiendu suolatah da marinuijah. Niidy keitetäh da žuaritah. Erähis mualois leppysieni on hyvä herkusyömine.