Mahatma Gandhi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Mohandas Karmchand Gandhi
Портрет
Ammatti: poliitiekku, filosofu
Rodivui: 2. ligakuudu 1869(1869-10-02)[1][2]
Roindukohtu: Porbandar, Indii
valdkund: British Raj Red Ensign.svg Brittiläinen Intia[d]
Flag of India.svg Indii
Kuoli: 30. pakkaskuudu 1948(1948-01-30)[1][2] (78 лет)
Kuolendukohtu: Uuzi Deli, Indii
tat: Karamchand Uttamchand Gandhi[d]
avtograf: Gandhi signature.svg
Mahatma Gandhi VikiAitas

Mohandas Karamchand Gandhi (2. ligakuudu 1869, Porbandar, Indii30. pakkaskuudu 1948, Uuzi Deli, Indii), tavan mugah kučuttu nimel Mahatma Gandhi oli Indien iččenäžysliikkehen johtai. Hänet tundietah vägivallattoman vastustandan kannattajannu da kehittäjänny.

Eloskerdu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Gandhi rodivui bohatah hindupereheh Porbandaran linnas. Hänen pereh oli ylen uskondolline. 13-vuodehizennu Mohandas meni yhteh Kasturbainke. 19-vuodehizenny Gandhi lähti opastumah juristakse Londonah. Vuonnu 1893 häi lähti ruadamah Suvi-Afriekkah, kus häi enzikerran käytti vägivallattomua vastustandua. Häi tahtoi, gu Suvi-Afriekan indielazet suadas oigevukset. Gandhi kehoitti indielazii parandamah omii taboi da opastumah anglien kieldy.

Kuolendu[Kohendele | Kohendele tekstua]

30. pakkaskuudu v. 1948 hinduradikualu Nathuram Godse ambui Gandhin Birla Houses Uuzi Delis. Tappai pidi Ghandie viäränny Indien heikkovukses. Godse da hänen rikosozaniekku Narazan Apte suudittih kuolemah da kuaznittih. Tapandupaikas Birla Houses rodih vuvvennu 1984 muzei Ghandhi Smiriti. Gandhin tuhku juattih monih urnih, kudualoi työnnettih eri puolile Indiedy da toizile mualoile.

Musto[Kohendele | Kohendele tekstua]

Delis on Gandhin kanzalline muzei. Monis linnois on Mahatma Gandhin mustomerkit, ezimerkikse San Franciskas, Moskovas, Dušanbes, Minskas. Sežo monis mualois piästih ilmoih poštumarkat Gandhin kunnivokse.

  1. 1,0 1,1 Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #118639145 Проверено 9 апреля 2014.
  2. 2,0 2,1 data.bnf.fr Проверено 10 октября 2015.