Maidopyhälasku

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maidopyhälasku
Maidopyhälasku

Maidopyhälasku (ven. Масленица) on suuri pruazniekku karjalazil. Se on ainos nedälii enne Suurdu pyhiä. Kui muuttuu Suuren Pyhän piendyaigu, mugai Maidopyhälasku on čislas liikkuu pruazniekku.

Maidopyhälaskunedäli on jälgimäine nedäli enne Suurdu pyhiä, konzu suau syvvä argie. Täl nedälil joga talois emändät pastetah val’l’oidu, kyrziä, čupukkua. Kerran ku et pastanne, ga ei ni Maidopyhälasku tunnu. Pastettu čupukku rahvahan mielen mugah on kui kevätpäiväine. Maidopyhälaskunedälilhäi kaimatat talvie da vastatah kevätty.

Enne karjalazet Maidopyhäslunedälil čurattih da ajeltah heboloil, uskottih sit pitkiä pelvastu kazvau.

Joga Maidopyhälaskunedälin päiväl on oma nimi da omat ruavot ruattavannu. Enne ezmässargen vastattih gostii, tossargen čurattih regyzil, ajeltih hebozil, suksiteltih. Kolmanpiän tavoitettih enämbän pastua. Nellänpiän da piätteniččän piettih anopin da muatuškan illaččuloi, suovattan – navon päivy- da ildukeččoloi. Pyhäpäivy oli prošken’n’upyhäpäivy. Sinä piän kyzyttih dai kyzytäh nygöi prošken’n’ua, sanotah: ”Prosti minuu, gu midä lienne pahua puutui ruadua libo sanuo konzu”. ”Jumal prostikkah! Dai sinä minuu prosti!”, kuuluu vastah.