Mary Shelley

Mary Shelley
Roindunimi:	angl. Mary Wollstonecraft Godwin
Ammatti:	писательница-путешественница, романистка, эссеистка, näytelmäkirjailija, elämäkertakirjoittaja, писательница, писательница научной фантастики, поэтесса, новеллистка
Rodivui:	30. elokuudu 1797(1797-08-30)
Roindukohtu:	Somers Town[d], Middlesex[d], Ison-Britannian kuningaskunta[d]
kanzalližus:	Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta[d]  Ison-Britannian kuningaskunta[d]  Yhtistynnyh kuningaskundu
Kuoli:	1. tuhukuudu 1851(1851-02-01) (53 года)
Kuolendukohtu:	Chester Square[d], St George Hanover Square[d], Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta[d] или Bournemouth[d], Bournemouth, Christchurch ja Poole[d], Dorset[d], Englanti[d], Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta[d]
Tuatto:	William Godwin[d]
Muamo:	Mary Wollstonecraft[d]
Ukko / akku:	Percy Bysshe Shelley[d]
Lapset:	Clara Everina Shelley[d], William Shelley[d], Percy Florence Shelley[d] и Clara Shelley[d]
Nimikirjutus:

Mary Wollstonecraft Shelley (30. elokuudu 1797 London – 1. tuhukuudu 1851 London) oli anglielaine kirjuttai. Hänen ”Frankenstein. Uuzi Prometheus” – romuanu on tässäh ylen kuulužu kaunehkirjalližuon tevos.

Shelleyn muamo oli tiettävy feministi da kirjuttai Mary Wollstonecraft, a tuatto oli anarhistu da filosofi William Godwin. Shelley sai hyvän opastuksen tuaton täh, hos silloi se oli harvus naizien keskeh.

30. talvikuudu 1816 Mary Shelley meni miehele Percy Shelleyle, kudai oli kuulužu kirjuttai da runoilii.

Kezäl vuvvennu 1816 puaru matkaili Šveitsarieh Ženevejärvele, kus hyö hyö vietettih aigua George Byronanke. Sie Mary Shelley rubei kirjuttua Frankenstein-romuanua, häi sai innostuksen Erasmus Darwinan sähköeksperimentois da omas unipainajaizes. Nygöi ”Frankenstein. Uuzi Prometheus” – romuanu on yksi tärgeimis konzutahto keksityis kauhushistourielois, da enzimäine tovelline tiedokirjalližuon tevos.

Mary Shelley kuoli vuvvennu 1851 aivokazvaimeh.