Matikku
Matikku (vie tavalline matikku), libo majeh (lat. Lota lota) – yksiainavokalois eläis suolattomas vies. Kalajoukko tr´oskoobraznoi (lat. Gadiformes). Ammattikalastamizes pietäh kallehennu.
Ekolougii da levitys
[kohenda | kohenda tekstu]Matikku on ainutluaduine evol'uutsiivine ilmivys, konzu suurin oza sen lähähizis sugulazis (muga kui tr’osku, pikšu, mintai da navuagu) eläy yksinomah Muailman valdumeren suolazis merialovehis, matikan ezi-ižät globalizien jiäkausien aigah suadih sopevuttua elämäh Pohjazen pallonpuoliskon makeis kontinentalizis vezis. Tämä laji ozuttau klassikan ezimerkikse reliktoin olemasolendua: säilyttyö merellisen fiziolougien, kudai tarviččou ylen matalii lämpötiloi elaijan ruadoh da lisääntymäh niškoi, matikku otti tyhjiä ekolougiellistu niššua pohjazen kylmyä suvaiččijan pedoalovehes Evrazien da Pohjas-Amerikan jogilois da järvilöis. Lajin sydämis erotetah erähät alalajit, kudamien keskes kaikis enämbäl on tavalline matikku (lat. Lota lota lota), kudai eläy Jevroupan da Azien vezivarzielois, da mugažo hoikkahabuine matikku (lat. Lota lota leptura), kudai eläy Sibirin kovazes klimatas da Alaskan arktises ozas.
Kuvuamine
[kohenda | kohenda tekstu]Matikku on pitkäččyruholline, ei ole korgiettavu, a ezipuoles on pyörättävy, tagapuoles on buiteku äijäl ahtistettu. Piä on sangiettavu, sen pitkevys on pitkembi ruhon korgevuttu. Silmy pieni. Suu suuri puolialalline. Alallineleugu on lyhembi yläleuguluudu. Ruhon väri rippuu vienpohjas, sen valos da läbinägevyös. Myös kalan ijäs, väri voibi muuttuo: enimyölleh muzavan-ruspakokse libo mustan-harmuakse, kudai voibi valpastuo ruavastumizel. Ruhon bokis puarattomat evät ollah suurien valpahien täplöinke. Formu da suurus varjiruiččehes. Maha da evät ollah valpahat.
Matikan anatoomine rakenne ozuttau korgiedu spetsializiruandua alovehellizeh (bentiekku) elaijanvegoh vähävalgiellizis olois. Sen rungal on erikoine virrenmuodoine muodo: se on silindriline da massiivine edehpäi, ga se on ylen äijäl painettu bokilpäi lähembäkse händiä, kudai andau kalua luadie terävii aallonmuodozii heittoi vardoispäi. Nahku on paksu, tiivis da katettu ylen äijäl mikroskooppillizil cikloidizil kuoriloil, kuduat ollah syväin upotettuh epidermissah, kudaman periä visualizesti kala nägyy ihan pal'l'annu. Kuoren piälpäi erottuu äijy, ylen liukkahuttu da tiheidy limukerrostu, kudai ruadau tärgeiä kosteusregulaatiedu, vardoiččou bakteriellizii infekcieloi da alendau gidrodynamiekkua, konzu liikutah kivikköllizel pohjal. Lajin piävisiittikortanny on yksi pitky, pehmevy, parittomatoi viiksy lečäs, kudai on paksus muadu maigu- da kosketusreseptoriloinke (mugai kaksi piendy viiksyparua on sijoitannuhes nenännoin lähäl).
Elämizen ciklu
[kohenda | kohenda tekstu]Matikku on kirkiembi vilus vies. Kudo algavuu talvikuus – tuhukuussah. Kaikkii parembi kalansuandu on enzimäzien halloin aigua päivänlaskus – nouzendassah. Syöy pienii kaloi da selgyrangattomii elättilöi.