Meččy

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Meččy
Meččy

Meččy on ekosistiemu, biotoppu, kuduadu perustetah puurungozet kazvokset. Meččy on luonnon piäoza. Sil voi olla eri merkičukset: meččy on biosferan oza libo puuistutukset. Muan mečän pinduala on 38 miljonua km². Sen 7% istutti ristikanzu. Puoli meččyalovehes on troppine meččy.

Meččy ekosistiemannu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Meččy on yhtyssistiemu. Sih kuulutah elävät organizmat da ilmu, muaperä, vezi. Paiči puuloi meččykazvistoh kuulutah heinät, sammalet, sienet da grivat, liivat da jägälät. Energian da ainehien virdu kierdäy ekosistiemas perustajen ymbärikierron da yhtistäjen yhteh kai luonnon komponentat.

Puuistutukset[Kohendele | Kohendele tekstua]

Puuistutus on yksiluaduine meččyaloveh, kudai eruou toizis kazviston tavan mugah, kuduan piäkomponentannu on puusto. Sežo puuistutukset erotah toizis alguperän, ijän libo muvvon mugah. Piäero on korgeirungozien da madalrungozien puuistutuksien välil. On olemas sežo suojameččyistutukset, kuduat suojellah kuivuos, vezi- da tuulierozies.

Levittämine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kohtis, kudualois on pyzyi puuloin kazvo, kazvau meččy. Piäfaktoru, kudai vaikuttau mečän kazvamizeh on vihmumiäry (vähin miäry on 200 mm vuvves). Toizet faktorat, ezimerkikse, lämminmiäry da muaperän yhtisteh vaikutetah vaigu kazvilajih. Mečän lajittelu On olemas moni mečän lajittelua: alguperän, kunnon, levitändykohtan, ijän mugah dmi. Meččy voi olla harvu libo yhtistynnyh, alguperäine libo uvvessah istutettu. Nygöi suurin oza mečäs on luonnolline meččy.